√ — для хорошо знающих финский
Кое-что о глаголообразующих суффиксах.
В РАБОТЕ
1) Yleiset johtimet
2) Määrämerkityksiset johtimet
Erilaisia jakoja:
Tavallisesti 5 ryhmää (useimmissa kieliopeissa)
1. Kausatiiviset ja faktiiviset verbijohdokset
2. Refleksiiviset, passiiviset ja translatiiviset verbijohdokset
3. Frekventatiiviset ja kontinuatiiviset verbijohdokset
4. Momentaaniset verbijohdokset
5. Sensiiviset verbijohdokset
Vesikansa
1. Yleiskäyttöiset verbit
2. Momentaaniverbit
3. Frekventatiivi- ja kontinuatiiviverbit
4. Teettoverbit (faktitiiviverbit verbit; eng. factitive verbs)
5. Poistoverbit (privatiiviverbit)
6. Sensiiviverbit
7. Passiivi-ja refleksiiviverbit
Leena Kytömäki
1. Jokapaikan johtimet (TA; TA-L; I) (usein nominikantaisia)
2. Määrätehtäväisiä johtimia (U; N/TA; TTA; (I-TTA-L)
3. Määrätehtäväisiä johdinkombinaatioita (puhuttelu- j a puhumisjohdokset (I-)TTA-L; (I-)TTA-L < TTA) (resiprookkisuus — refleksiivisyys)
4. Kääntämisverbit (N-TA)
5. Moderatiiviverbit (HTA-aines)
6. Pyydystämis- ja keräämisverbit (kaptatiiviset) (STA)
7. Statusjohdokset (TA/sTA/rTA/I-(s)TA; TA-I; TTA/I-TTA; TA-L/ sTA-L/I-sTA-L/N-TA-L/TTA-L/I-TTA-L; I/ITS; KS-U/KS-I (tilaa, kontinuatiivisuutta, roolia)
A. Yleiset verbijohdokset, usein kausatiivis-faktiivisia Kantasanana on nomini tai verbi, usein kantasanan merkitykseen perustuu verbin merkitys. Usein on kysymys kausatiiveista, jotka ilmoittavat kantasanan ilmoittaman toiminnan aiheuttamista tai faktiiviverbeistä, jotka ilmaisevat siksi tai sellaiseksi tekemistä, mitä kantasana tarkoittaa.
1. -a/-ä (-ta/-tä) — supistumaverbit. Kantasana on nomini.
Transitiiviset verbit ilmaisevat erilaisia seikkoja: aiheuttamista, joksikin tekemistä, jollakin varustamista, jollakin käsittelemistä tai toimimista tms.: avata, hakata, kerätä, älytä, elokuvata, ulosmitata.
Intransitiiviset supistumaverbit ovat useimmiten translatiivisia: aleta, edetä, vaaleta, heiketä, kevetä ym. Uudet verbit ovat usein supistumaverbejä, selvätä — dekoodata, buukata — varata, zoomata [tsuu-], riskeerata, kidnapata, sl. duunata, järkätä, kässätä, lintsata; ark. merkata
2. -ta/-tä-. Kantasanana nomini tai verbi. Vahva-asteiset -(t)ta/-(t)tä yleensä 3-tavuisia.
Verbikantaiset, kausatiiveja:
herättää (herätä), kadottaa (kadota), liottaa (liota), vajottaa (vajota), hävittää (hävitä), lämmittää (lämmitä), selittää (selitä/seljetä);
Nominikantaisia.: helpottaa, pakottaa, vyöttää, kouluttaa; Kantasanattomia: kehottaa, kurkottaa, ammottaa, höpöttää
3. -(u)tta/-(y)ttä. Kausatiivien alalaji teettoverbit eli transitiiviset kuratiivit, jotka ilmaisevat sen teettämistä mitä kantasana ilmoittaa: lukea> luettaa> luetuttaa, tehdä > teettää > teetättää, ajaa > ajattaa > ajatuttaa, muurata > muurauttaa, rakentaa > rakennuttaa
4. -(u)utta/ -(y)yttä. Sekä nomini- että verbikantaisia:
nöyryyttää, orjuuttaa, valtuuttaa, peruuttaa, kelpuuttaa; lyhytvok.: liputtaa, kesyttää, löylyttää, tomuttaa, hälyttää
5. -o(i)tta/ -ö(i)ttä. Milloin i?
i:llisiä: -a, -ä vartaloisista sanoista johdetut:
haava> haavoittaa, viiva > viivoittaa, terä > teroittaa;
i:ttömiä: -o,-ö vartaloisista sanoista johdetut:
ehto > ehdottaa, helppo > helpottaa, pakko > pakottaa, hajota > hajottaa (< haja), tietää > tiedottaa (< tieto)
Jos kanta on epäselvä, niin useimmiten ilman i:tä: hoilottaa. retkottaa.
Myös eri merkitys: heloittaa ‘varustaa heloilla, ‘helottaa ‘aurinko helottaa’ sanoittaa ‘sepittää sanat’, sanoittaa melodia sanottaa > sanotuttaa ‘sanottaa lapsella outoja sanoja’
pakoittaa — ‘panna pakalle’ kangaspakka’, pakottaa < pakko
6. -nta/-ntä. Sekä nomini- että verbikantaisia. Translatiivisista supistumaverbeistä muodostetaan kausatiiveja:
aleta > alentaa, kevetä > keventää, suureta > suurentaa;
denominaaleja:
jäljentää, ruotsintaa, täydentää ym.
7. -sta/-stä; -ista/-istä. -i tai -is vartaloisista nomineista: tiivis > tiivistää, kaunistaa, alustaa, harrastaa.
Analogisesti:
avustaa, eristää, järjestää, maustaa, painostaa; alistaa, monistaa, omistaa, pyöristää, suoristaa, uudistaa
Deverbaaleja:
asustaa, ripustaa, tunnistaa, kurkistaa, uistaa
Deskr.v.:
kakistaa, löntystää, tallustaa, töllistää
Merkityseroja: arastaa ‘lapsi arastaa vieraita’
aristaa ‘hammas aristaa, aristaa jalkaa’ tarkastaa ‘tarkastaa passi’, tarkistaa ‘kontrolloida, tarkistaa pöytäkirja’ tunnustaa ‘tunnustaa rikos’, tunnistaa ‘identifioida, tunnistaa pahoinpitely ä’
Kaptatiivit -sta/-stä pyydystämistä, keräämistä merkitsevien verbien johdin:
kalastaa, marjastaa, sienestää, metsästää, saalistaa, linnustaa, ravustaa, sorsastaa, jänistää; nimestää
8. -oi, -öi. Kantasanana nomini, us.3-tav. Merkitykset:
a) jnk tuottamista:
ideoida, hyytelöidä, kapinoida, metelöidä, pisaroida, tilastoida, salamoida, rähinöidä, viipaloida
b) jllk toimimista, jnk hyödyntämistä:
ankkuroida, haravoida, kiikaroida, lapioida, mankeloida, vasaroida, tupakoida
c) jllk varustamista:
hopeoida, numeroida, liisteröidä, otsikoida, paperoida, seppelöidä, viemäröidä
d) jnak, jnklaisena esiintymisestä:
apinoida, isännöidä, emännöidä, mestaroida, parturoida, vartioida, hätiköidä
Nuorempia adj.kantaisia merk. kausatiivisia:
pätevöidä, lihavoida ‘latoa lihavalla’, väkevöidä ‘konsentroida’ — väkevöity liuos, kestävöidä ‘konservoida’
huomioida
1) tehdä huomioita — huomioitsijat
2) ottaa huomioon
3) huomata, havaita
entisöidä — entistää ‘restauroida’
mitätöidä — annuloida — mitätöntää
Vierassanoja: -oida/öidä:
boikotoida, debytoida, filosofoida
Essentiaaliset johdokset ilmaisevat kantasanan tarkoitteena olemista:
opastaa — ‘toimia/ olla oppaana’,
parturoida — ‘toimia parturina’
Instruktiiviset johdokset ilmaisevat kantasanan tarkoitteella varustamista:
aidata — ‘varustaa aidalla’,
kivetä — ‘peittää kivillä (katu)’,
laudoittaa — ‘varustaa laudoilla’
Instrumentatiiviset johdokset ilmaisevat kantasanan tarkoitteella toimimista:
purjehtia ‘liikkua purjeiden avulla’, aterioida ‘syödä ateria’, liekittää ‘käyttää liekkiä’
Privatiiviset johdokset ilmaisevat kantasanan tarkoitteen poistamista:
suomustaa — ‘poistaa suomut’
pölyttää — ‘poistaa pöly’
Свежие комментарии