События финской истории по годам.
Suomenkieliset ylioppilaat vaativat yliopiston suomalaistamista.
7.1. Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun suomenkielisen ilmaisun löytämisestä reklaami-sanan tilalle. Kilpailun voitti Virittäjä-lehden päätoimittaja Eemil Saarimaa sanalla mainos.
15.1. Eduskunta hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen. Aiempi oli vuodelta 1906. Olennaisimmat muutokset koskivat perustuslain säätämistä ja muuttamista.
11.2. Sveitsin St. Moritzissa järjestetyt talviolympialaiset alkoivat. Suomi saavutti kilpailuissa kaksi kultamitalia.
14.3. Suomen Työnantajain Keskusliitto palkkasi etsivän keskuspoliisin entisen johtajan, Ossi Holmströmin, hoitamaan työläiskortistoa ja heistä kerättyjä poliittisia tietoja.
Реклама финских молочных продуктов 20-х годов.
18.3. Viipurin Reipas voitti jääkiekon ensimmäisen Suomen mestaruuden.
1.4. Bernin sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta astui voimaan Suomessa.
21.4. Helsingissä avattiin Suomen ensimmäiset mainosmessut.
29.4. Lahden radioasema vihittiin käyttöön.
15.5. Tanskan kuningas Kristian X saapui valtiovierailulle Suomeen.
16.5. Akseli Gallen-Kallelan freskot paljastettiin kansallismuseossa.
PiippusuinenGallen-Kallela työnsä äärellä. Kansallismuseon freskojen innoittajana toimi Kalevala.
2.6. Norjan kuningas Haakon saapui valtiovierailulle Suomeen.
2.6. Suomessa alkoi yli kymmenen kuukautta kestänyt satamalakko.
28.7. Amsterdamin olympialaiset avattiin. Suomi voitti kisoissa 25 mitalia, joista kahdeksan kultaista. Mitaleita tuli lähinnä kestävyyslajeista ja painista. Paavo Nurmi voitti 10 000 metrin juoksun.
7.10. Paavo Nurmi juoksi Berliinissä tunnin aikana 19 211 metriä. Jean Bouinin vanha tunninjuoksun maailmaennätys oli 189 metriä vähemmän ja vuodelta 1913.
17.10. Ensimmäinen Suomen radiolle tehty sävellys, Erkki Melartinin Divertimento, sai ensiesityksensä.
20.11. Yliopisto suomalaiseksi!
Opiskelijat vaativat yliopiston suomalaistamista J. V. Snellmanin patsaalla järjestetyssä mielenosoituksessa. Opiskelijat protestoivat, koska heidän mielestään yliopistolait estivät opetuksen saamisen suomen kielellä. Lisäksi opiskelijoiden mielestä oli kohtuutonta vaatia ruotsin kielen taitoa tiedemiehiltä, koska kieli ei ollut erityisen merkittävä tieteen tekemisen tai opettamisen kannalta. Suomalaistamista vaativan adressin oli allekirjoittanut 3 014 Helsingin yliopiston opiskelijaa, mikä oli noin 90 prosenttia suomenkielisistä opiskelijoista.
Suomenmieliset tiedemiehet kannattivat opiskelijoiden vaateita. Suomenkielisten opiskelijoiden määrä oli ylittänyt ruotsinkielisten määrän vuosisadan vaiheessa, mutta ruotsi oli säilynyt pääasiallisen opetuskielenä vielä sen jälkeen. Vuonna 1919 annetun lain perusteella opetusta oli annettava molemmilla kielillä. Suomen kieli oli saanut virallisen aseman Suomessa vuonna 1902, ja vuonna 1922 säädetyn kielilain mukaan suomi ja ruotsi olivat yhdenvertaisia ja molemmilla kielillä tuli voida asioida viranomaisten kanssa.
23.11. Ensimmäisenä suomalaisnaisena professorin arvonimen sai Lucina Hagman.
Lucina Hagman oli eräitä naisasiapioneerejamme. Hän oli muun muassa tyttöjen ja poikien yhteiskoulujen puolustaja.
30.11. Tulenkantajat-lehden näytenumero ilmestyi. Tulenkantajat oli kulttuuriryhmittymä, joka halusi ohjata suomalaista kirjallisuutta ja muuta kulttuuria kohti eurooppalaisia virtauksia ja ottaa etäisyyttä korpikuvauksiin. Ryhmään kuuluivat muun muassa Olavi Paavolainen ja Katri Vala.
Tulenkantajat была литературной группой в Финляндии в 1920-х годах. Их главная задача заключалась в том, чтобы найти способ вывести Финляндию из культуры так называемой глубинки на новый, современный европейский уровень литературы.
31.12. Vuoden 1928 lopussa Suomessa oli 22 901 henkilöautoa. Yleisin merkki oli Ford.
Свежие комментарии