События финской истории по годам.
Suomi voitti vuoden 1936 kesäolympialaisissa 10 kultamitalia.
23.1. Lapuan liikkeen nuorisojärjestönä toiminut Sinimustat kiellettiin.
6.2. Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaiset avattiin. Suomi sai kuusi mitalia, joista yksi oli kultainen.
21.2. Koululaisten osallistuminen poliittiseen järjestötoimintaan kiellettiin.
7.3. Helsingin Taidehallissa avattiin saksalaisen taiteen näyttely.
Parkanon paroonina tunnettu Gustaf Wrede af Elimä kuvattuna vuonna 1936. Metsänhoitajana toiminut originelli hahmo muun muassa pelasti Suomen hirvikannan, joka 1900-alkuvuosikymmeninä oli supistunut vain muutamaan kymmeneen yksilöön. Hän sijoitti hirviä Parkanoon rakennettuun vartioituun hirviaitaukseen, josta ne kannan kasvettua vapautettiin takaisin luontoon.
27.5. Turun yliopiston professorit perustivat Porthanseuran edistämään humanistisia tieteitä.
3.6. Ruotsin kuningas Kustaa V tapasi presidentti Svinhufvudin ja pääministeri Kivimäen Suomessa. Kivimäki vakuutti, että hallitus ei ole Suur-Suomi-hankkeiden takana.
Suomalaiset asuivat 1930-luvulla ahtaasti. Suurimmassa osassa asunnoista ei ollut vessaa saati kylpyhuonetta. Vuosikymmenen lopulla sähköt oli hieman yli puolessa asunnoista. Kuva Helsingin Kruunuhaasta 1930-luvulta.
1.8. Berliinin olympialaiset
Berliinin olympialaiset avattiin. Kilpailut olivat Saksan voimannäyttö, ja Adolf Hitler käytti kilpailuja hyväksi propagandassaan. Berliinin olympialaisista lähetettiin ensimmäiset ulkona kuvatut televisiolähetykset. Suomi voitti kisoissa 20 mitalia, joista 10 oli kultaisia. Sten Suvio voitti kultaa nyrkkeilyssä.
18.6. Matti Järvinen heitti kymmenennen keihäänheiton maailmanennätystuloksensa, 77,23 metriä.
7.10. Presidentti Svinhufvud myönsi eron luottamuslauseäänestyksessä kaatuneelle Kivimäen hallitukselle. Hallitus oli tehnyt kuolemanrangaistuksen palauttamisesta luottamuskysymyksen. Kivimäen hallitus oli vallassa 1 394 päivää, mikä oli hallitusten ennätys aina vuoteen 1987 asti.
Dallape-tanssiorkesteri oli suosionsa huipulla 1930-luvulla.
6.11. J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen Tukholmanlähettilääksi.
29.11. T. J. Särkän ohjaama elokuva Pohjalaisia sai ensiiltansa.
15.12. Presidentti Svinhufvud täytti 75 vuotta. Tapauksen kunniaksi järjestettiin ennen näkemättömän suuret juhlat.
Svinhufvudin syntymäpäivät olivat merkkitapaus. Kuva Messuhallissa järjestetyistä juhlista.
16.12. Helsinki-Malmin lentoasema otettiin väliaikaiseen käyttöön. Ensimmäisenä kentälle laskeutui lentomestari Urho Heiskala VL Tuisku -monitoimikoneella.
Свежие комментарии