События финской истории по годам.
Tauno Palon ja Ansa Ikosen yhteinen elokuvataival alkoi elokuvasta Kaikki rakastavat.
16.1. Hallitus antoi esityksen yliopistolaiksi.
Ruotsin kielen virallisesta asemasta käytyä kielikysymystä oli käsitelty jossain muodossa koko itsenäisyyden
ajan. 1930-luvulla kieliriidat tiivistyivät Helsingin yliopiston ympärille, ja erityisesti AKS vaati yliopiston täydellistä suomenkielistämistä. Hallitus oli vaikeassa asemassa, sillä Suomi oli poliittisesti lähentymässä Skandinavian maiden
kanssa. Se pyrki tekemään kompromissin suomen kielen asemaa korostaneiden aitosuomalaisten ja ruotsin kielen hyvän aseman säilyttämiseen pyrkineiden välillä. Esitykseen sisältyi muun muassa ruotsinkielisten professuurien rajaaminen 21:een. Aitosuomalaiset jarruttivat hallituksen kompromissiesityksen eduskuntakäsittelyä niin, ettei ylimääräiset valtiopäivät saanut päätöstä aikaiseksi.
20.1. Yliopistolakiesitystä vastaan järjestettiin Helsingissä suuri mielenosoitus.
21.1. Ylioppilaat menivät luentolakkoon.
28.1. Yliopistolakia ei saatu aikaan.
2.2. Helsingissä pidettiin suuri suomalaisuuskokous.
17.2. Leevi Madetojan ooppera Juha kantaesitettiin Suomalaisessa oopperassa.
28.2. Kansalliseepos Kalevalan 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Juhlavuoden ohjelmaan kuului muun muassa
näyttelyjä, konsertteja ja urheilukilpailuja.
8.3. Kommunisti Toivo Antikaiselle vaadittiin kuolemanrangaistusta. Tämä johti vastareaktioon, ja kuolemanrangaistusta vastaan kerättiin kansalaisadressi, jossa oli yli 100 000 nimeä. Lakia kuolemanrangaistuksesta ei
hyväksytty.
10.3. Salpausselän kisoissa nähtiin ensimmäinen ulkomainen voittaja, kun Ruotsin Axel Wikström otti kultaa
50 kilometrin hiihdossa.
16.5. Juuri valmistuneessa Helsingin messuhallissa järjestettiin ensimmäiset ammattinyrkkeilykilpailut. Gunnar
Bärlund tyrmäsi Saksan Arno Köblinin.
13.6. Sterilisaatiolaki vahvistettiin. Sen mukaan tylsämielinen tai mielisairas voitiin määrätä sterilisoitavaksi.
14.6. Korkein oikeus vahvisti Lapuan liikkeen lakkauttamisen.
25.8. Suomi kukisti Saksan maiden välisessä yleisurheilumaaottelussa Eläintarhan kentällä.
25.9. Eevert Kiviniemi löysi Luttojoelta 393 grammaa painaneen kultahipun.
29.9. Ensimmäisen suunnistuksen Suomen mestaruuden voitti HIFK:a edustanut Kaj Englund.
5.10. Helsingin messuhalli.
Helsingin Messuhalli vihittiin käyttöön. Viikon aikana 125 000 kävijää houkutelleet suurmessut avautuivat.
24.11. Tauno Palon ja Ansa Ikosen ensimmäinen yhteinen elokuva, Valentin Vaalan ohjaama Kaikki rakastavat
sai ensi-iltansa.
5.12. Ulkopoliittinen selonteko Pääministeri Kivimäki esitteli eduskunnalle hallituksen ulkopoliittisen selonteon, jonka mukaan ”…on luonnollista, että Suomen suuntautuminen tapahtuu Skandinaviaan päin, johon maatamme, enemmän kuin muuanne sitoo myös, paitsi historia, talouspolitiikka ja kulttuuri ja niistä kasvanut yhdenlaatuinen maailmankatsomus”. Lisäksi Kivimäki korosti puheessaan pohjoismaista puolueettomuuspolitiikkaa. Kansainvälisen jännityksen kiristyessä muun muassa Saksan varustautumisen myötä kiinnostus pohjoismaista yhteistyötä kohtaan oli korkealla muissakin Pohjoismaissa. Kahta päivää myöhemmin Suomeen saapuneet muiden Pohjoismaiden ulkoministerit ottivat Kivimäen linjauksen tyytyväisinä vastaan.
31.12. 2 509 suomalaista valmistui vuoden aikana ylioppilaaksi.
Свежие комментарии