События финской истории по годам.
Jatkosota päättyi Suomen torjuttua Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Jatkosotaa seurasi Lapin sota.
2.1. Helsingissä otettiin käyttöön viinakortti. Kortin avulla pyrittiin sitomaan asiakkaat yhteen Alkoholiliikkeen toimipisteeseen ja suitsimaan salakauppaa. Korttien käyttö levisi koko maahan. Ne olivat käytössä vuoteen 1970 asti.
30.1. Yhdysvallat kehotti Suomea rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa.
6.2. Helsingin terroripommitukset alkoivat. Neuvostoliitto pyrki pommitusten avulla painostamaan Suomen rauhaan. Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät yöllä, tuhosivat noin 160 rakennusta, tappoivat 103 ihmistä ja haavoittivat noin 300. Koneita oli yhteensä yli 700.
10.2. Etelärannikon kansa- ja oppikoulut keskeyttivät toimintansa.
12.2. Paasikivi matkusti Ruotsiin tapaamaan Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontaita, joka kertoi Neuvostoliiton rauhanehdot. Ne olivat: Moskovan rauhan rajat ja suhteiden katkaiseminen Saksaan. Petsamosta voitaisiin neuvotella. Neuvostoliitto vuosi ehdot ruotsalaislehti Dagens Nyheterille, joka julkaisi ne.
16.2. Lähes 400 neuvostopommittajaa jatkoi Helsingin pommituksia. 25 ihmistä kuoli.
19.2. Saksa ilmoitti pitävänsä mahdollista Suomen ja Neuvostoliiton välistä erillisrauhaa petoksena.
21.2. Neuvostoliitto pommitti Oulua.
26.2. Neuvostoliitto suoritti kolmannen ja viimeisen Helsingin suurpommituksen. Hyökkäykseen osallistui lähes 900 pommikonetta, ja siinä sai surmansa 21 ihmistä.
29.2. Eduskunta piti salaisen istunnon, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton rauhanaloitetta. Hallitus esitti keskusteluyhteyden ylläpitämistä, vaikka vaatimus Suomessa olleiden saksalaisjoukkojen internoinnista oli hankala. Eduskunta puolsi hallituksen esitystä äänin 105-78.
8.3. Suomi esitti vastauksensa Neuvostoliiton rauhantunnusteluihin. Sitä oli puitu perusteellisesti. Ongelmakohdat olivat Saksan Suomessa olleiden joukkojen internointi ja maan demilitarisointi. Pääministeri Linkomies ei olisi halunnut lähteä niitä toteuttamaan, vaan piti Mannerheimia ainoana mahdollisena vaihtoehtona raskaiden rauhanehtojen toteuttamiseen auktoriteettiasemansa ja laajan tukensa myötä. Myöskään Mannerheim ei halunnut hyväksyä rauhan ehtoja. Suomen hallitus esitti 8.3. Koltontaille, että neuvottelut rauhasta Suomen ja Neuvostoliiton välillä aloitettaisiin, jotta Suomi voisi esittää käsityksensä Neuvostoliiton ilmoittamista ehdoista. Stalin torjui Suomen vastauksen ja ilmoitti odottavansa uutta vastausta 18.3. mennessä. Suomen tulisi yksiselitteisesti hyväksyä ilmoitetut lähtökohdat varsinaisille neuvotteluille. Tällä tavalla Stalin halusi pitkittää yksityiskohtaisten rauhanehtojen esittämistä, jotta Suomi ilmoittaisi ensin katkaisevansa suhteensa Saksaan. Tämän jälkeen Suomella ei olisi ollut paluutietä.
17.3. Suomen hallitus valitteli Neuvostoliitolle, että se ei saanut esittää omaa näkemystään rauhanneuvotteluiden
ennakkoehtoihin. Neuvostoliitto kutsui suomalaiset vierailulle.
27.3. Paasikivi ja entinen ulkoministeri Carl Enckell matkustivat Moskovaan. Molotovin ehdot olivat kovat: vuoden 1940 rajat, saksalaisten internointi, Petsamo ja 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset.
3.4. Saksa keskeytti elintarviketuonnin Suomeen kuultuaan Suomen ja Neuvostoliiton rauhantunnusteluista.
15.4. Suomi hylkäsi Neuvostoliiton ehdot, vaikka Paasikivi oli sitä mieltä, että Suomella ei ollut muita mahdollisuuksia kuin hyväksyä ne. Ryti puolestaan piti ehtoja itsenäisyyden tuhona. Mannerheim ei ottanut vahvasti kantaa mutta ei uskonut Suomen saavan parempia ehtoja kuin vuoden 1940 Moskovan rauhan mukaiset rajat. Kynnyskysymyksiä olivat Saksasta irtautuminen, joka olisi voinut johtaa kahden rintaman sotaan, sekä Neuvostoliiton vaatima nopea demobilisointi, joka olisi tarjonnut puna-armeijalle hyvän tilaisuuden miehittää Suomi.
18.4. Hitler kielsi aseiden toimittamisen Suomeen.
22.4. Mannerheim kehotti varautumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta.
28.4. Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs tapasi Saksan sodanjohtoa Saksassa. Saksalaiset halusivat Suomeen toimitettujen aseiden pysyvän poissa neuvostoliittolaisten käsistä.
10.5. Mannerheim moitti sotilasjohtajia linnoitustöiden laiminlyönnistä.
14.5. Tallinna kukisti Helsingin koripallo-ottelussa pistein 26-15.
14.5. 106 Suomessa ollutta juutalaispakolaista sai luvan siirtyä Ruotsiin.
21.5. SAK:n puheenjohtaja Eero Vuori varoitti odotettavissa olevasta Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä.
8.6. Valtion tiedotuslaitos vaati lehdistöä vaikenemaan kaksi päivää aiemmin tapahtuneesta Normandian maihinnoususta.
9.6. Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella.
10.6. Suomen puolustusasemat murtuivat Kannaksen Valkeakoskella.
17.6. Suomi alkoi vetäytyä Itä-Karjalasta.
20.6. Suomi menetti Viipurin.
23.6. Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista.
25.6. Talin-lhantalan suurtaistelu alkoi. 10.7. asti kestäneessä taistelussa Suomi torjui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen
Kannaksella.
26.6. Risto Ryti lähetti Hitlerille kirjeen, jossa vakuutti, ettei Suomi tee Neuvostoliiton kanssa erillisrauhaa. Saksa jatkoi asetoimituksia Suomelle.
12.7. Stalin keskeytti hyökkäyksen Karjalan Kannakselta. Samana päivänä Kollontai kertoi, että Neuvostoliitto olisi valmis rauhanneuvotteluihin ja että vaatimus ehdottomasta antautumisesta oli johtunut hänen väärinkäsityksestään. Ehtoina neuvottelujen aloittamiselle olivat presidentin ja hallituksen vaihtaminen.
21.7. Espoossa mitattiin suurin Suomessa mitattu vuorokauden sademäärä: 198 mm.
1.8. Ryti luopui presidentin virasta. Mannerheim valittiin tasavallan presidentiksi poikkeuslain turvin.
17.8. Mannerheim ilmoitti saksalaisille, että Rytin tekemä sopimus ei sido häntä.
2.9. Suomi hyväksyi välirauhan ennakkoehdot ja katkaisi suhteet Saksaan.
4.9. Suomen ja Neuvostoliiton aselepo astui voimaan.
14.9. Niin kutsutut syysmanööverit alkoivat. Pohjois-Suomessa olleet Saksan joukot vetäytyivät kohti Norjaa, suomalaiset seurasivat perässä. Taisteluita välteltiin.
19.9. Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat välirauhansopimuksen. Siihen kuuluivat vuoden 1940 rajat, Porkkalan vuokraaminen Neuvostoliitolle, saksalaisten riisuminen aseista ja luovuttaminen sotavankeina Neuvostoliitolle sekä 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset.
22.9. Liittoutuneiden valvontakomissio saapui Suomeen valvomaan välirauhansopimuksen toteutumista.
1.10. Lapin sota Suomen ja Saksan välillä alkoi Suomen maihinnousulla Tornioon.
17.10. Suomi valtasi Rovaniemen saksalaisilta.
31.10. Kiellettynä ollut SKP rekisteröitiin.
6.11. Suojeluskunnat lakkautettiin fasistisena järjestönä.
5.12. Suomen armeija saatettiin rauhan kannalle.
31.12. Valtion tiedotuslaitos lakkautettiin.
Свежие комментарии