Лестадианство (lestadiolaisuus)— консервативное направление в лютеранстве, распространённое, главным образом, в Финляндии, Швеции, Норвегии, России и Северной Америке. Небольшие общины есть также в Эстонии и Латвии.
Основа веры — Библия. Высоко ценится учение Мартина Лютера и шведского проповедника Ларса Леви Лестадиуса (1800—1861), который основал движение, когда был пастором в церкви на севере Швеции в 1840 году. Лестадианство — одно из крупнейших движений за возрождение евангелистской лютеранской церкви Финляндии и церкви Швеции. Из-за разногласий в конгрегациях движение раздробилось на несколько фракций.
Общая численность лестадиан на начало XXI века — около 200 тысяч человек, из которых более половины проживает в Финляндии.
Традиционное летнее собрание.
Saavatko lestadiolaiset meikata, pelata korttia tai luukuttaa poppia? – Kysyimme, mikä ankarista ohjeista on totta
Ulkopuolisen silmin lestadiolaisuus vaikuttaa ankaralta uskonsuuntaukselta, jossa paljon on kiellettyä. Perkasimme kymmenen väitteen joukosta todelliset yhteisön seuraamat ohjenuorat.
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen kesäjuhla Suviseurat alkoi perjantaina Räyskälän lentokentällä Lopessa. Tapahtuma kestää maanantaihin.
Paikalle odotetaan jopa 76 000 osallistujaa pääosin Suomesta, mutta myös ulkomailta. Kyseessä on pohjoismaiden suurin hengellinen kesäjuhla.
Lopella on asukkaita Tilastokeskuksen mukaan noin 7 800 eli Suviseurojen ajaksi kuntaan saapuu noin kymmenen kertaa enemmän ihmisiä.
Ulkopuolisen silmin lestadiolaisuus vaikuttaa ankaralta uskonsuuntaukselta, jossa paljon on kiellettyä. Lestadiolaisuuteen liittyy paljon ennakkoluuloja, legendoja ja sitkeitä väitteitä.
Ilta-Sanomat kysyi Harri Vähäjylkältä, pitävätkö väitteet paikkansa. Vähäjylkkä on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen viestintäpäällikkö.
1. Lestadiolaisilla on oma tervehdys, jota käytetään, kun kohdataan muita lestadiolaisia
– Tämä on totta. Lestadiolainen tervehtii samalla tavalla uskovaa «Jumalan terve» -tervehdyksellä. Hyvästellessä toivotetaan «Jumalan rauhaa». Tervehdyksestä on esiintynyt historiassa ajallisesti ja alueellisesti myös erilaisia variaatioita kuten «Jumalan terveisiä».
– Tausta on Raamatun tervehdyksissä, kuten Jeesuksen tavassa toivottaa rauhaa omilleen. Suomessa syntynyt tervehdys «Jumalan terve» on syntynyt varsin myöhään. Ensimmäiset tiedot tämän tervehdyksen käyttämisestä ovat 1880-luvun lopulta. Siinä ovat yhdistyneet Jumalan rauhan tervehdys ja arkinen terve. Tervehtiessään lestadiolainen tietyllä tavalla tunnustaa uskonsa: «Haluan uskoa. Jumala on pitänyt minut hengellisesti terveenä».
2. Lestadiolainen ei saa kilpaurheilla
– Lestadiolaisia huvittaa ja ihmetyttää ajatusmalli siitä, että asioita saa tai ei saa tehdä. Kukaan ei halua tai voi valvoa toisen ihmisen elämää. Uskovaista ohjaa halu säilyttää sisäinen rauha ja koettu Jumalan armo, jonka usko tuo sydämeen. Toisin kuin usein luullaan, lestadiolaisilla ei ole ohje- tai sääntökirjaa sallituista ja kielletyistä asioista. Raamattu eli Jumalan sana ja siihen sidottu omatunto kertovat, mikä on oikein ja väärin.
– Lestadiolaiset eivät liikunnan ja urheilun suhteen poikkea tavallisista suomalaisista kovinkaan paljon. Osa on erittäin aktiivisia liikkujia, osa liikkuu vähemmän. Liikkuminen on hyvää vapaa-ajan viettämistä. Raamattukin kutsuu ihmisruumista Pyhän Hengen temppeliksi, vaikkakin toisessa asiayhteydessä.
– Oma kysymyksensä on suhtautuminen kilpaurheiluun. Lähtökohtana on Raamatun opetus uskon ja Jumalasuhteen tärkeydestä. Usko ja siitä nousevat valinnat nähdään ihmisen elämän ja erityisesti iankaikkisen elämän kannalta ensisijaisina. Kilpa- ja huippu-urheilu voivat nousta uhkaamaan tätä asioiden tärkeysjärjestystä. Kilpaurheiluun liittyy usein kunnian, menestyksen ja voiton tavoittelu niin, että muut asiat jäävät taustalle.
3. Lestadiolainen ei meikkaa tai värjää hiuksia
– Perinteisesti on ajateltu, että Jumalan luomistyö ihmisessä on kaunis sellaisenaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö itsestään ja ulkonäöstään voisi pitää huolta. Ehostaminen kuten meikkaus nähdään kuitenkin Raamatun perusteella tavaksi, joka liittyy turhaan koreiluun, ihmiskeskeisyyteen ja «maailman rakkauteen», josta Jumalan sana varoittaa.
4. Esiaviolliset suhteet ja ehkäisy ovat kiellettyjä.
– Lestadiolaisuudessa miehen ja naisen elinikäistä avioliittoa pidetään ainoana oikeana yhdessä elämisen muotona, mutta myös lestadiolaisten keskuudessa tapahtuu avioeroja.
– Nuoria halutaan kuitenkin rohkaista keskittymään seurustelukumppanin persoonaan, taustaan, arvoihin sekä uskoon. Kun seurustelevilla on halu sitoutua toisiinsa koko elämäksi, on turvallista solmia avioliitto. Esiaviollisten tai monilukuiset seksisuhteiden nähdään vahingoittavan ihmistä ja olevan vastoin Jumalan sanaa.
5. Viinaa ei saa juoda, mutta tupakkaa saa polttaa – jopa nuorena.
– Opetus perustuu siihen, miten Raamatussa suhtaudutaan alkoholiin. Raamattu varoittaa juopumisesta, josta seuraa huonoa elämää. Sama kirja kehottaa raittiuteen. Usko synnyttää vapautta ja iloa, jota ei tarvitse etsiä päihteistä.
– Tupakointia ei myöskään nähdä millään tavalla hyvänä tapana eikä alaikäisten tupakointia pidetä oikeana. Historiassa ei tunnettu tupakan haitallisista vaikutuksia niin kuin nykyään. Nykyään tupakoinnin haitallisuudesta puhutaan. Lapsia ja nuoria neuvotaan kodeissa välttämään tupakoinnin aloittamista. Tupakointi ei kuitenkaan muuta ihmisen käyttäytymistä ja persoonaa, kuten alkoholin tai huumeiden käyttö. Vaikka tupakointi on haitallista, sitä ei ole kuitenkaan nähty synniksi.
6. Televisiota ei saa katsella
– Kun televisiot tulivat suomalaisiin koteihin, asiasta keskusteltiin myös lestadiolaisten keskuudessa. Todettiin, että televisio-ohjelmissa on niin paljon haitallista sisältöä, ettei se ole hyvä hankinta uskovaiseen kotiin.
– Tv-ohjelmien sisältö on aina määrittänyt suhtautumista televisioon. Tänä päivänä televisio ja internetin kaikki tarjonta kulkee mukana älypuhelimissa, tableteissa tai läppäreillä. Suhtautumisessa televisioon keskustelu on siirtynyt laitteesta tarjontaan ja sisältöihin, jota on saavutettavissa netin kautta. Uutisia ja ajankohtaisohjelmia tai dokumentteja moni lestadiolainen varmasti seuraa, mutta välttää kristillisten arvojen vastaisia viihdeohjelmia.
7. Pop- tai rock-musiikkia ei saa kuunnella
– Jälleen on kysymys siitä, mitä tällainen musiikki antaa ihmiselle tai miten se vaikuttaa häneen. Joskus musiikki koetaan levottomana tai se sopii huonosti sanoituksien ja musiikkityyliin puolesta uskovaiselle. Hengellistä ja klassista musiikkia puolestaan pidetään uskolle sopivana ja virkistävänä.
8. Tietokone saa olla ja nettiä voi käyttää
– Tietokoneet ja netti ovat käytössä todennäköisesti lähes jokaisessa lestadiolaisessa kodissa. Teknologiaa hyödynnetään niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Sähköinen viestintä palvelee myös rauhanyhdistysten seuratoimintaa ja SRK:n lähetystyötä. Viihdesisältöihin suhtaudutaan samalla tavalla kuin vaikkapa televisioon. Sisältö ja sen vaikutus ratkaisevat.
9. Lestadiolainen ei pelaa pelikorteilla
– Uhkapelaamista on pidetty vahingollisena ja vääränä kaikissa sen muodoissaan. Korttipelit ja erityisesti uhkapelaaminen ovat olleet yleisestikin paheksuttu ajanviettotapa aiemmin. Lestadiolaiset pelaavat lauta- ja korttipelejä siinä missä muutkin, mutta ilman uhkapeliulottuvuutta.
10. Lestadiolainen ei käytä ikkunallista pyykinpesukonetta
– Tämä on urbaanilegenda, joka on syntynyt 70- ja 80-lukujen televisiokeskustelujen seurauksena. Sinällään hauska ja laajalle levinnyt juttu, jolla ei kuitenkaan ole todellisuuspohjaa.
luukuttaa — слушать музыку (поп- или рок-) на полную мощность
Kyllähän siinä voi kuulo mennä jos koko ajan täysillä luukuttaa. — Так можно и слух потерять если всё время на полную музон играть.
poppi — поп-музыка
Свежие комментарии