Ruisleipä on suomalaisten suosikkileipä * Статья | Финляндия: язык, культура, история Suomalainen syö keski­määrin 15 kiloa ruis­leipää vuodessa, ja sillä on merkittäviä terveys­vaikutuksia – Asian­tuntijat listaavat hyödyt
НЕ ЗАБУДЬТЕ ПОМОЧЬ САЙТУ МАТЕРИАЛЬНО - БЕЗ ВАШЕЙ ПОДДЕРЖКИ ОН СУЩЕСТВОВАТЬ НЕ СМОЖЕТ!

Ruisleipä on suomalaisten suosikkileipä * Статья

Suomalainen syö keski­määrin 15 kiloa ruis­leipää vuodessa, ja sillä on merkittäviä terveys­vaikutuksia – Asian­tuntijat listaavat hyödyt


Краткое содержание статьи на русском:

Регулярное потребление снижает риск развития диабета 2 типа и заболеваний сердца.
 
Исследователь Института здравоохранения и социального развития Финляндии Ниина Каартинен рассказала, что ржаной хлеб является самым полезным, так как в нем содержатся особо значимые пищевые волокна.

По словам специалиста, ржаной хлеб особенно важен как источник пищевых волокон. В среднем женщины получают 20% клетчатки, а мужчины 30% только из ржаного хлеба. Кроме клетчатки в хлебе есть такие минеральные вещества как железо, магний, цинк, медь и йод, а также витамины группы В, тиамин и фолиевая кислота.

«Это очень важная часть», — сообщила Картинен.

Профессор Университета Восточной Финляндии Марьюкка Колехмайнен уточнил, что полезные свойства ржаного хлеба помогают снизить выработку серотонина в кишечнике, положительно повлияет на жировой и углеводный обмен, а также снижает риск развития диабета второго типа и сердечно-сосудистые заболевания.

«Ржаной хлеб полезен и для здоровья кишечника, так как снижает риск развития рака этого органа», — добавил исследователь.


Kun suomalainen menee kauppaan ostamaan leipää, hän valitsee kaikkein todennäköisimmin ruisleipää. Suomalaisten kymmenen suosituimman leivän listalla on peräti viisi erilaista ruisleipää, selviää Leipätiedotuksen tänä vuonna teettämästä kuluttajatutkimuksesta.

”Suosikkileipien kärkipaikkaa pitää ruispalaleipä”, kertoo toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen Leipätiedotuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista lukeutuu ruisleivän käyttäjiin. Miehet syövät ruisleipää keskimäärin 61 grammaa eli noin kaksi palaa ja naiset 38 grammaa eli noin yhden palan päivässä. Vanhemmat ikäryhmät syövät ruisleipää enemmän kuin nuoremmat. Keskimäärin suomalainen syö ruisleipää noin 15 kiloa vuodessa.

Mikä kaikki ravitsemuksessamme on hyvin siksi, että käytämme niin paljon ruisleipää?

Erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta kertoo, että erityisen suuri merkitys ruisleivällä on ravintokuidun lähteenä. Naiset saavat keskimäärin 20 prosenttia ja miehet 30 prosenttia kuidusta yksinomaan ruisleivästä.

”Se on todella iso osuus”, Kaartinen sanoo.

Viljatuotteilla on merkittävä rooli myös proteiinin saannin kannalta.

Leipä ja muut viljatuotteet nähdään ruokavaliossa tyypillisesti kuidun ja hiilihydraattien saantia turvaavina ruoka-aineina. Ruisleipä kattaa reilu kymmenen prosenttia suomalaisten keskimääräisestä hiilihydraattien saannista. Kaartinen muistuttaa, että viljatuotteilla on merkittävä rooli myös proteiinin saannin kannalta.

”Suomessa noin 20 prosenttia proteiineista saadaan viljavalmisteista. Kasviperäisen proteiinin saannista viljavalmisteet kattavat yli 50 prosenttia. Kun tällä hetkellä puhutaan siirtymästä kohti kasvivoittoisempia ruokavalioita, on hyvä muistaa, että niissä viljavalmisteet ovat ravitsemuksen kannalta tärkeässä asemassa.”

Ruisleipä on ruokavaliossamme myös tärkeä B-vitamiinien, kuten tiamiinin ja folaatin, lähde. Vilja- ja leivontatuotteet kattavat yhteensä noin neljänneksen aikuisten suomalaisten tiamiinin ja folaatin saannista. Tästä ruisleivän osuus on 6–8 prosenttia. Se on viljavalmisteista tärkein tiamiinin ja folaatin lähde.

Saamme jokaisesta ruisleipäpalasta myös monia kivennäisaineita, kuten magnesiumia, rautaa, sinkkiä, kuparia ja jodia. Ruisleipä kattaa keskimäärin noin kymmenen prosenttia näiden kivennäisaineiden saannista aikuisen suomalaisen ruokavaliossa.

Monen ravitsemusmittarin mukaan ruisleivän syönti siis selvästikin kannattaa.

Elintarvikkeet ja terveys -tutkimusalueen professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että monet rukiin terveysvaikutukset on liitetty sen sisältämään kuituun. Kuidun mukana kulkee kuitenkin paljon muitakin aineita, kuten proteiinia sekä polyfenoleja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä.

Kolehmaisen mukaan proteiini on noussut kiinnostuksen kohteeksi rukiin terveysvaikutuksiin liittyvissä tutkimuksissa. Rukiin proteiinin terveysvaikutuksia ei ole erikseen tutkittu, mutta proteiinin rooli nähdään tärkeänä osana terveysvaikutusten kokonaisuutta.

”Kyse on pikemminkin eri elementtien yhteisvaikutuksesta kuin yksittäisten tekijöiden erikseen aiheuttamista vaikutuksista”, Kolehmainen selittää.

Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa myös suolistossa tapahtuva aminohappo tryptofaanin aineenvaihdunta ja sen aineenvaihduntatuotteen serotoniinin merkitys terveydelle. Serotoniini tunnetaan parhaiten aivojen välittäjäaineena, kun taas suoliston tuottama serotoniini säätelee pääosin ruoansulatuskanavan toimintaa ja voi vaikuttaa laajemminkin aineenvaihduntaan.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että runsas rukiin syönti vähensi serotoniinin tuotantoa suolistossa.

”Tämä on kiinnostava löytö, sillä lisääntynyt suolistoperäisen serotoniinin tuotanto näyttää olevan yhteydessä kroonisten sairauksien riskiin”, Kolehmainen kertoo.

Runsaalla rukiin syönnillä on monia muitakin hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Se esimerkiksi vaikuttaa myönteisesti sekä rasva- että sokeriaineenvaihduntaan.

Kun ruokavalion energiasta noin 20 prosenttia on peräisin rukiista, haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuus verenkierrossa laskee. Kevyttä työtä tekevä nainen saavuttaa hyödyn syömällä viisi palaa ruisleipää päivässä tai vaihtoehtoisesti annoksen ruishiutalepuuroa ja kolme palaa ruisleipää päivässä.

Rukiin myönteinen vaikutus sokeriaineenvaihduntaan näyttäytyy aterianjälkeisissä verensokeri- ja insuliinitasoissa. Vaalea vehnäleipä ja täysjyväinen ruisleipä aiheuttavat aterian jälkeen samanlaisen nousun verensokerissa, mutta ruisleivän syönnin jälkeen sen tasaamiseen tarvitaan vähemmän insuliinia.

”Vaikutus näyttää pitkällä aikavälillä olevan hyödyllinen, kun se toistuu päivittäin parikin kertaa. Se suojaa haiman toimintaa”, Kolehmainen sanoo.

Jos ihmisellä on jo todettu heikentynyt sokerinsieto, ruisleivän syönnin myönteinen vaikutus insuliiniaineenvaihduntaan voi toimia jarruna tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Kolehmaisen mukaan tilanteen eteneminen kohti sairauden puhkeamista ainakin hidastuu, vaikkei se estyisikään kokonaan.

Runsas rukiin syönti vähentää elimistössä matala-asteista tulehdusta, joka on liitetty monien kroonisten pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisaurauksien, riskiin.

Säännöllinen ruisleivän syönti tukee myös suoliston terveyttä, sillä ruiskuitu ylläpitää monimuotoista suolistomikrobistoa ja edistää normaalia suolen toimintaa. Runsas rukiin käyttö on epidemiologissa tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen suolistosyöpien riskiin.

Runsas rukiin syönti vähentää elimistössä matala-asteista tulehdusta.

Rukiin muihin tunnettuihin terveyshyötyihin lukeutuu sen kylläisyyttä lisäävä vaikutus aterian jälkeen. Kevyt salaatti- tai keittolounas pitää paremmin nälkää, kun sen kanssa syödään kuitupitoista ruisleipää.

Terveyshyötyjen kannalta saattaisi olla hyväksi, että söisimme ruisleipää enemmänkin. THL:n Niina Kaartinen kertoo, että aikavälillä 1997–2017 rukiin kulutus on Suomessa laskenut. Se on osaltaan heijastunut myös joidenkin ruisleivän sisältämien ravintoaineiden saantiin.

”Jos söisimme enemmän ruisleipää, se näkyisi myönteisesti muun muassa folaatin ja tiamiinin saannissa. Vähintään neljännes suomalaisista saa ruokavaliostaan näitä vitamiineja liian vähän”, Kaartinen sanoo.

Runsaampi ruisleivän syönti parantaisi myös kuidun saantia. Noin 70 prosentilla aikuisista kuidun saanti jää alle suositellun tason, joka on 25–35 grammaa vuorokaudessa.

Marjukka Kolehmainen kannustaa syömään terveellisen ruisleivän rinnalla monipuolisesti muitakin kuitupitoisia ruokia. Erilaiset ruoat sisältävät erityyppisiä kuituja, joita kaikkia tarvitaan terveyden ylläpidossa.

”Eri kuidut voivat aktivoida elimistössä erilaisia mekanismeja, jotka ovat yhtä lailla hyödyllisiä. Terveyden kannalta on parempi, että monet mekanismit aktivoituvat kuin että olisimme vain yhden varassa”, Kolehmainen sanoo.

источник


aineenvaihduntaобмен веществ

folaattiфолат [витамин B9 известен в основном под названием «фолаты» или «фоливая кислота» и принадлежит к группе витаминов В]

haimaподжелудочная железа

kaikkein todennäköisimmin скорее всего, вероятнее всего

kannustaaпризывать, очень советовать

kuituволокно

kuluttajatutkimus исследование потребительских предпочтений

kärkipaikka переднее место (фигурально)

listataперечислять

runsasобильный

ruis (rukii-)рожь [обратите внимание, как сильно изменяется основа]

ruisleipäржаной хлеб

saantiполучение (чего-либо) — от глагола saadaполучать

suolistoкишечник

suoskikkiлюбимец, слово очень популярно в сложных (составных словах, в данном случае suosikkileipäлюбимый хлеб

syöntiеда («поедание»)

viljaхлеб, зерно (как злак)

viljatuoteзлаковый продукт

yksinomaan  только, исключительно

Послать ссылку в:
  • Добавить ВКонтакте заметку об этой странице
  • Facebook
  • Twitter
  • LiveJournal
  • Одноклассники
  • Blogger
  • PDF

Постоянная ссылка на это сообщение: https://www.suomesta.ru/2022/01/09/ruisleipa-on-suomalaisten-suosikkileipa-statya/

Добавить комментарий

Ваш адрес электронной почты не будет опубликован.