Текст для чтения среднего уровня сложности.
SUOMEN TALVISOTA 1939-1940
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat, että ne eivät sodi toistensa kanssa. Valtiot solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Samassa sopimuksessa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat, että tulevaisuudessa Saksa ottaa itselleen tietyt maat ja Neuvostoliitto toiset. Suomi, Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua) ja Puolan itäosat kuuluivat Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton mielestä Suomen piti auttaa Neuvostoliittoa, jos sota syttyisi. Toinen maailmansota alkoi, kun Saksa hyökkäsi Puolan länsiosaan. Pian myös Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan itäosiin. Neuvostoliitto vaati Suomea tekemään yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa, mutta Suomi ei suostunut siihen. Suomi halusi olla itsenäinen puolueeton valtio. Neuvostoliitto pelkäsi, että Suomi auttaa Saksaa, jos Saksa rikkoisikin hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäisikin Neuvostoliittoon. Siksi Neuvostoliitto halusi Suomen itselleen ja hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Neuvostoliitto ajatteli, että se valloittaa Suomen itselleen 2-3 viikossa.
Neuvostoliitolla oli suurempi ja vahvempi armeija kuin Suomella, mutta Suomi taisteli hyvin. Neuvostoliitto ei miehittänyt Suomea, koska suomalaiset taistelivat sitkeästi vastaan. Pienen Suomen sitkeyttä sanottiin talvisodan ihmeeksi. Helmikuussa 1940 neuvostoliittolaiset tekivät suurhyökkäyksen Suomen Karjalaan, Kannakselle. Suomalaiset olivat väsyneitä taistelemaan ja neuvostoliittolaisia sotilaita oli erittäin paljon. Suomen armeijan ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim, kehotti Suomen hallitusta sopimaan rauhan Neuvostoliiton kanssa. 13.3.1940 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat rauhan Moskovassa. Rauhaa sanotaan myös välirauhaksi. Suomi menetti monia alueita Neuvostoliitolle ja joutui vuokraamaan Hankoniemen 30 vuodeksi. Niiltä alueilta, jotka Suomi menetti, ihmiset joutuivat muuttamaan pois. Suomi säilyi kuitenkin itsenäisenä valtiona.
JATKOSOTA 1941-1944
1944. Jatkosota. Porajärvi.
Välirauhan aikana Suomi pelkäsi, että Neuvostoliitto yrittää uudelleen valloittaa Suomen. Siksi Suomi suostui tekemään yhteistyötä Saksan kanssa. Näin Suomi tunsi olonsa turvalliseksi. Suomi halusi myös takaisin ne alueet, jotka Neuvostoliitto oli siltä ottanut. Kun Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon, Suomi lupasi auttaa Saksaa. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941. Sotaretkeä kutsuttiin Operaatio Barbarossaksi. Kolme päivää myöhemmin, 25.6.1941 Neuvostoliitto alkoi pommittaa Suomea. Alkoi jatkosota.
Aluksi suomalaiset menestyivät hyvin: he saivat takaisin monia alueita. Mutta kun Saksa hävisi Stalingradin taistelun Neuvostoliitolle 1943, sota muuttui ja Saksan perääntyminen alkoi. Suomikin alkoi hävitä ja yritti saada Neuvostoliiton kanssa rauhan 1944. Rauhanehdot olivat kuitenkin liian kovat, eikä Suomi voinut suostua niihin. Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto teki uuden suurhyökkäyksen Kannaksella, Karjalassa. Suomen oli pakko pyytää sotilaallista apua Saksalta. Suomi oli yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoa vahvempi, joten Neuvostoliitto ei vieläkään saanut Suomea itselleen.
Elokuussa 1944 presidentti Ryti erosi ja Mannerheim tuli hänen tilalleen. Suomi ei enää suostunut tekemään yhteistyötä Saksan kanssa. 19.9.1944 Neuvostoliitto ja Suomi sopivat rauhasta. Rauhansopimus vahvistettiin Pariisin rauhankonferenssissa 1947. Rauhanehdoissa määrättiin muun muassa, mitkä alueet Suomen täytyi luovuttaa Neuvostoliitolle, minkä kokoinen armeija Suomessa sai olla sekä kuinka paljon Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle sotakorvauksia.
LAPIN SOTA 1944-1945
Yksi rauhanehto oli, että suomalaisten piti ajaa saksalaiset pois Suomesta. Ensin suomalaiset yrittivät neuvotella Pohjois-Suomessa olevien saksalaisten kanssa, mutta se ei onnistunut. Sitten suomalaiset hyökkäsivät saksalaisia vastaan. Alkoi Lapin sota, jonka kuluessa saksalaiset tuhosivat taloja, rautateitä ja autoteitä. Lappilaisia ihmisiä vietiin turvaan eli evakuoitiin Ruotsiin. Huhtikuussa 1945 viimeiset saksalaiset vihdoin perääntyivät Norjaan ja sota loppui.
Источник: Järvinen, Lumme «Lue ja opi suomeksi»
Свежие комментарии