Suomalainen Ruotsin pääministerinä ja papit tiedemiehinä
Halikon Vuorentaan kartanossa syntynyt Arvid Bernhard Horn (1664-1742) nousi sotilasuran jälkeen valtakunnan johtavaksi valtiomieheksi. Kaarle xi:n ja Kaarle xii:n luottomiehenä hän eteni aina nykyistä pääministeriä vastaavaksi kansliapresidentiksi saakka, jota tehtävää hän hoiti lähes keskeytyksettä 1710-1738. Useilla valtiopäivillä hän toimi aatelissäädyn puheenjohtajana eli maamarsalkkana.
Kansainvälisesti kuuluisin suomalainen lienee 1700-lu-vulla ollut ruotsalaisen luonnontieteilijän Carl von Linnen oppilas Pehr Kalm. Hän oli kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija, taloustieteen professori ja pappi, joka nousi kuuluisuuteen erityisesti neljä vuotta kestäneen Amerikan matkansa ansiosta. Hän toi sieltä paljon kasveja mm. villiviinin. Kalm toimi useaan otteeseen Turun yliopiston rehtorina ja hänet nimitettiin Ruotsin tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1745.
Kansainvälistä kuuluisuutta olisi ansainnut myös Anders Chydenius (1729-1803), pietistisen herätysliikkeen kasvatti ja pappi, joka julkaisi vuonna 1766 ilmestyneessä kirjassaan kymmenen vuotta ennen kuuluisaa Adam Smithiä taloudellisen liberalismin perusajatukset. »Kaikkea on voitava muuttaa aikain laadun ja valtakunnan yleisen edun vaatimusten mukaan», hän kirjoitti. Pohjanmaan kaupungit saivat kauppavapauden, painovapauslaki lakkautti sensuurin ja uskonnonvapauskin edistyi. Monitaitoinen Chydenius valmisti myös lääkkeitä, ylläpiti sairaalaa, teki silmäleik-kauksia — ja perusti Kokkolaan orkesterin.
Valitusajan rationalismia edusti mm. Karl Fredrik Mennander (1712-1786), joka toimi ensin fysiikan professorina, sitten Turun piispana ja lopulta Upsalan arkkipiispana. Huolimatta näyttävästä kirkollisesta urasta hänen sydäntään lähempänä olivat luonnontieteet ja kansantalouden kuin hengelliset ja teologiset kysymykset. Kirkossakin elettiin hyödyn ja järjen aikaa.
Aikansa kummajainen: Paltamon jättiläinen
Huomattavaa julkisuutta muilla kuin tieteellisillä ansioilla sai Daniel Cajanus (1703-1749), Paltamon papin poika, jonka pituudeksi ilmoitettiin 247 cm. Hän kierteli Euroopassa kansan ihmeteltävänä ja keräsi suuren omaisuuden. Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm I:n henkivartiokaartiin hän ei kelvannut, koska muut, jotka oli valittu sinne pituutensa perusteella, vaikuttivat hänen rinnallaan kääpiöiltä. Testamentissaan Cajanus muisti lastenkoteja ja uskonsa tähden vainottuja.
Свежие комментарии