Baltian tytär
Suomi on pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin Euroopan valtioista. Pinta-alasta yli neljännes sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.
Vakinaista asutusta on kaukana pohjoisessa.
Yhtä pohjoiset alueet muissa maanosissa ovat joko täysin asumattomia tai varsin harvaanasuttuja.
Suomi on sekä etelästä että lännestä yhteydessä Itämereen.
Siksi Suomella on suora yhteys Manner-Eurooppaan.
Suomen merelliset rajat ovat etelässä Itämeri ja sen itäinen «käsivarsi”, Suomenlahti. Lännessä rajana ovat Ahvenanmeri ja Pohjanlahti.
Lounainen rantaviiva on rikkonainen. Se koostuu lukemattomista Saaristomeren saarista.
Suomen rannikolla on yli 80 000 yli 100:n neliömetrin suuruista saarta.
Kaksi suurinta ovat Ahvenanmaa ja Kemiö. Sokkeloisessa Saanstomeressä on yli 20 000 saarta.
Epätasainen asutus
Suomi on Euroopan harvaanasutuimpia maita. Koko maa on asuttu, mutta asukasmäärä vaihtelee suuresti. Keskimääräinen asukastiheys oli 18 ihmistä neliökilometrillä vuonna 2011. Suomen Lappi oh tuolloin EU:n harvimmin asuttu alue. Siellä oli 2 asukasta neliökilometrillä. Yli puolet väestöstä asuu Pori-Tampere-Lahti-Kouvola-Lappeenranta -linjan eteläpuolella.
Suomessa oli vuonna 2013 yhteensä 320 kuntaa. Niistä 107 käytti itsestään kaupunki-nimitystä. Viime aikoina monet pienet kunnat ovat alkaneet yhdistyä ja yhdistyminen jatkuu yhä.
Suomen pienin kaupunki on Kaskinen. Siellä on hiukan yli 1 300 asukasta. Suurin on Helsinki yli 600 000 asukkaallaan.
Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä yli miljoona asukasta. Muita suuria kaupunkeja ovat Espoo,Tampere,Turku, Vantaa ja Oulu.Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaassa sijaitseva kaupunki. Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 asti. Se on nykyisin kuudenneksi suurin kaupunki.Vertailun vuoksi voi mainita, että Kuhmo on pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin kaupunki (4 821 km2). Siellä on kuitenkin asukkaita vain noin 13 000.
Suomen pohjoinen sijainti tekee ilmastosta ankean. Loppusyksyllä ja talvella moni kaipaa etelän aurinkoon. On pimeää, kosteaa ja usein kylmää ja tuulista. Moni muualta muuttanut ihmettelee, miksi yleensä on tullut Suomeen. Näin asiaa kommentoi aikanaan etiopialainen juoksija Haile Gebreselassie: «Olen vieraillut Helsingissä viisi, kuusi kertaa ja nähnyt paljon paikkoja maassanne. Tiedän, ettei Suomikaan tullut vauraaksi helposti. Olen ollut siellä pari kertaa talvella ja olen aina ihmetellyt, että miten tämä kansa on voinut tulla näin rikkaaksi näin kamalassa säässä.”
Ilmasto on kuitenkin paljon leudompi kuin mitä Suomen maantieteellinen sijainti edellyttäisi. Ilmastoa lauhduttavat Itämeri, tuhannet järvet ja läntiset tuulet. Ne puhaltavat Atlantilta Golf-virran lämmittämältä alueelta. Suomen keskilämpötila on huomattavasti korkeampi kuin muualla samoilla leveysasteilla.
Suomessa on kosteat, viileät ja lumiset talvet, jotka ovat tyypillisiä havumetsävyöhykkeelle.
Idästä tuleva mantereinen ilmastorintama saa aikaan talvisin satunnaisia kylmiä kausia ja kesäisin lämpimiä.
Talvella lämpömittari voi pohjoisessa laskea joskus jopa -50 °C:een, kun taas kesän lämpimin päivä voi olla +35 °C.
Kasvukausi on eteläisessä Suomessa noin kaksi kuukautta pitempi kuin pohjoisessa. Silloin lämpömittari ei laske alle 5 asteen. Lapissa valoisan ajan pituus tasaa tätä eroa.
Sadetta saadaan pitkin vuotta. Aikainen kesä on varsinkin lounaissuomalaiselle maanviljelijälle liian kuiva. Pohjanmaan rannikolla taas on liian sateista kasvukauden lopussa. Tulvat haittaavat siellä keväisin. Ilmastonmuutos on tuonut tullessaan suuria vaihteluita sääliämme. Pitkät vesi- tai lumisadejaksot ovat yleistyneet. Myös tuulet ovat ajoittain hyvin voimakkaita.
Свежие комментарии