События финской истории по годам.
Suomen ja Neuvostoliiton välillä puhkesi niin kutsuttu noottikriisi.
3.1. Lentoyhtiö Aeron DC-3-kone syöksyi maahan Koivulahdessa Pohjanmaalla. Onnettomuudessa saivat surmansa 22 matkustajaa ja 3-henkinen miehistö.
17.2. Pääministeri Sukselainen ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti Helsingissä järjestettäviksi suunniteltuihin nuorisofestivaaleihin.
20.2. Neuvostoliitosta alettiin siirtää sähköä Suomeen.
27.2. Suomen valtuuskunta matkusti Geneveen neuvuvottelemaan EFTA:an liittymisestä.
8.3. Presidentti Kekkonen matkusti valtiovierailulle Norjaan.
18.3. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Eurovision laulukilpailuihin. Laila Kinnunen sijoittui Cannesissa käydyissä kilpailuissa kymmenenneksi kappaleella Valoa ikkunassa.
24.4. Vuonna 1628 uponnut Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin lippulaiva Vasa nostettiin Tukholma edustalta.
Aluksesta löytyi Paavo Nurmen patsas, jonka sinne olivat asettaneet suomalaiset teekkarit.
4.5. Entisöity Turun linna avattiin. Linna oli ollut kehnossa kunnossa ennen toisen maailmansodan alkua. Se kärsi pahoja vaurioita jatkosodan ensimmäisen päivän pommituksissa. Jälleenrakennustyöt kestivät 15 vuotta.
8.5. Presidenttipari matkusti epäviralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
16.5. Tarvaspää, Akseli Gallen-Kallelan museo, avattiin Espoossa.
Amar-mainos vuodelta 1961.
28.6. Hovioikeus tuomitsi kansaneläkelaitoksen hallituksen jäseniä, muun muassa pääministeri V. J. Sukselaisen, viraltapantaviksi laitoksen asuntorakennusasioissa tapahtuneiden virkarikosten ja -virheiden vuoksi. Uudeksi
pääministeriksi tuli Martti Miettunen, ja hallitus oli Maalaisliiton vähemmistöhallitus.
1.7. FINEFTA-sopimus astui voimaan. Suomesta tuli EFTA:n (Euroopan vapaakauppajärjestö) ulkojäsen.
5.7. Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen.
8.8. Kaksi loukkaantui ja kaksi kuoli ilmavoimien yhteyskoneen syöksyttyä metsään Rovaniemen maalaiskunnassa.
9.8. Kenraali Tauno Viljanen varoitti hallitusta YYAsopimukseen sisältyvien konsultaatioiden mahdollisuudesta. Tilanne jaetussa Berliinissä kiristyi päivä päivältä. Kolmen päivän kuluttua noin 2 000 ihmistä pakeni Itä-Berliinistä Länsi-Berliiniin. Berliinin muurin rakentaminen alkoi 13.8. piikkilanka-aidan vetämisellä.
9.9. Säveltäjä Igor Stravinsky piti konserttisarjan Suomessa.
22.9. Neuvostoliiton presidentti Leonid Brezhnev saapui vierailulle Suomeen.
3.9. Diakoni Martti Voutilainen asetettiin virkaansa. Hänestä tuli 400 vuoteen ensimmäinen Suomessa virkaan
nimitetty katolinen pappi.
6.10. Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi margariinijutun käsittely. Raision ja Paasivaaran johtoa tuomittiin sakkoihin, koska yhtiöt olivat käyttäneet tuotteissaan ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja. Margariinin maine tahriutui vuosikausiksi.
30.9. Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin sopimus, jonka mukaan suomalaiset rakentaisivat Tuulomanjokeen 19 miljardin markan arvoisen voimalaitoksen. Kauppa oli suurin maiden välillä siihen mennessä solmittu. Vuonna 1966 valmistuneen voimalan vuosituotanto on 800 GWt, ja se on yhä suurin Luoteis-Venäjän vesivoimaloista. Padon putouskorkeus on noin 60 metriä. Voimalaa oli enimmillään rakentamassa yli 3 000 ihmistä.
10.10. Presidentti Kekkonen matkusti kolmen viikon matkalle Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Hän puhui myös YK:n yleiskokouksessa todeten muun muassa, että «näemme itsemme täällä pikemmin lääkärin kuin tuomarin osassa.” Puhe sai hyvän vastaanoton.
Presidentti Urho Kekkonen intiaanipäähine päässään Minnesotassa Cloquetissa Yhdysvaltain- matkallaan syksyllä 1961.
13.10. Ensimmäinen kansainvälistä nykytaidetta esittelevä Ars-näyttely avattiin Suomessa.
30.10. Noottikriisi Suomen ja Beuvostoliiton välillä
Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, jossa se esitti YYA-sopimuksen perusteella konsultaatiota «toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta”.
Presidentti Kekkonen oli nootin tullessa Havaijilla. Saatuaan tiedon nootista hän lähti uimaan. Paikalla olleen Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Rafael Seppälän mukaan Kekkonen ei vaikuttanut yllättyneeltä. Presidentti lähetti ulkoministeri Ahti Karjalaisen hoitamaan asiaa Moskovaan. Kotimaahan palattuaan hän piti televisiopuheen, jossa vetosi Suomen puolueettomuusaseman puolesta. Seuraavana päivänä, 6. marraskuuta, Kekkonen komensi sotilasjohdon pysymään neuvotteluista sivussa ja olemaan käynnistämättä varotoimia varuskunnissa.
Karjalainen matkusti Neuvostoliittoon 10.11. Ulkoministeri Andrei Gromyko vaati Suomelta takeita ulkopoliittisen linjan jatkuvuudesta, jotta sotilaskonsultaatioita ei tarvitsisi aloittaa.
Marraskuun 14. Kekkonen hajotti eduskunnan, mitä perusteli: «Oli mahdollista joko hyväksyä ehdotus ja aloittaa sotilasneuvottelut tai kiistää sodanuhkan olemassaolo ja kieltäytyä neuvotteluista taikka hajottaa eduskunta, jotta voitaisiin mahdollisimman pian saada kansan vastaus siihen, jatketaanko ystävällismielistä ulkopolitiikkaa vai ei.”
Marraskuun 22. Kekkonen matkusti Novosibirskiin neuvottelemaan Nikita Hruštšovin kanssa. Hruštšov kertoi olevansa huolissaan Saksan sotilaallisesta uhasta mutta luottavansa Suomeen. Hän ehdotti sotilaallisia konsultaatioita pidettäviksi vasta, jos akuuttia tarvetta ilmenee.
Kekkonen palasi Suomeen marraskuun 26. ja piti televisioidun ja radioidun puheen, jossa hän ilmoitti Neuvostoliiton luopuneen konsultaatiovaateista.
Noottikriisiä on pidetty Kekkosen ja neuvostojohdon hankkeena, jonka avulla Kekkosen jatkokausi turvattiin. Kekkosta vastaan oli luotu niin kutsuttu Honka-liitto. Sen muodostivat SDP, Kokoomus, Suomen Kansanpuolue, RKP ja Suomen Pientalonpoikien Puolue, joiden yhteisenä ehdokkaana vuoden 1962 presidentinvaaleihin oli lähdössä Olavi Honka. Honka luopui ehdokkuudestaan noottikriisin aikana. Lisäksi Honka-liitossa näkyvästi mukana ollut Veikko Vennamo putosi eduskunnasta liiton hajottamisen myötä, ja SDP koki vaalitappion. Tämän tulkinnan mukaan Neuvostoliitto lähetti nootin pitääkseen itselleen mieluisan Kekkosen vallassa.
Kekkonen oli valtiovierailulla Yhdysvalloissa, kun noottikriisi puhkesi. Vasemmalta: Urho Kekkonen, Jacqueline Kennedy, Sylvi Kekkonen ja John F. Kennedy.
12.12. Suomen Pankki täytti 150 vuotta.
31.12. Suomessa oli vuoden lopussa 190 130 televisiolupaa. Suomen televisiot olivat vuoteen 1969 mustavalkoisia.
Свежие комментарии