События финской истории по годам.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun lopulla koko itärajan pituudelta.
1.1. Uudenvuodentervehdys.
Suomesta lähetettiin uudenvuodentervehdys Yhdysvaltoihin. Puoli tuntia kestänyt ohjelma sisälsi muun muassa presidentti Kallion puheen. Jean Sibelius toimi viimeisen kerran kapellimestarina johtaen oman Andante festivonsa.
7.1. Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta. Ruotsi halusi asialle Neuvostoliiton hyväksynnän.
20.1. Suomen Akatemia perustettiin ’’korkeinta hengenviljelyä” varten.
3.2. Suomi osallistui ensimmäistä kertaa jääkiekkoilun maailmanmestaruuskilpailuihin sijoittuen viimeiseksi.
5.3. Vastineeksi luvasta Ahvenanmaan linnoittamiseen Neuvostoliitto ilmoitti haluavansa vuokrata Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaret ja Seiskarin 30 vuodeksi. Myöhemmin Neuvostoliitto lupasi saarista vastineeksi Itä-Karjalassa sijainneet Repolan ja Porajärven, jotka olivat halunneet liittyä Suomeen heimosotien aikaan. Suomi ei suostunut aluevaihtoihin tai -vuokrauksiin.
8.5. 13-vuotias Heimo Haitto voitti Isossa-Britanniassa järjestetyn kansainvälisen viulukitpailun.
27.5. Suomen havittelemaa Ahvenanmaan linnoittamista käsiteltiin Kansainliiton neuvostossa. Neuvostoliitto
vaati asian lykkäämistä, ja hanke raukesi.
4.6. Vapaaehtoisin voimin toteutetut linnoitustyöt alkoivat Karjalan Kannaksella.
16.6. Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävästä, koska hallitus ei myöntänyt puolustusvoimille lisärahaa. Kallio taivutteli Mannerheimin jatkamaan tehtävässä.
27.7. Suomi voitti Ruotsin Tukholmassa pidetyssä yleisurheilumaaottelussa.
30.7. Helsingissä avattiin kansainvälinen raittiuskongressi.
7.8. Karjalan Kannaksella järjestettiin suuret sotaharjoitukset.
23.8. Neuvostoliiton ja Saksan solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen lisäpöytäkirjassa Suomi sisällytettiin Neuvostoliiton etupiiriin.
1.9. Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökättyä Puolaan. Suomi julistautui puolueettomaksi.
16.9. Ilman valtion lisenssitoimikunnan antamaa lupaa tapahtuva tavaran maahantuonti kiellettiin.
5.10. Neuvostoliitto kutsui Suomen ulkoministerin keskustelemaan ’’konkreettisista poliittisista kysymyksistä”.
9-10. J. K. Paasikiven johtama Suomen valtuuskunta lähti Moskovaan. Neuvostoliitto esitti aluevaihtoa, jossa se olisi saanut osia Karjalan Kannaksesta, Suomenlahden ulkosaaret ja Hangon. Suomi olisi saanut vastineeksi alueita Itä- Karjalasta. Hangon luovuttaminen muodostui Suomen kynnyskysymykseksi. Neuvottelut päättyivät
tuloksettomina 9.11.
9.10. Saksa torjui Suomen Neuvostoliiton uhan vuoksi esittämän avunpyynnön.
11.10. Ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat. Käytännössä harjoitukset olivat yleinen liikenallepano.
11.10. Asutuskeskusten vapaaehtoinen evakuointi alkoi. Helsingistä lähti maalle noin 100 000 ihmistä.
13.10. Yleinen työvelvollisuus astui voimaan.
17.10. Mannerheim nimitettiin puolustusvoimain komentajaksi.
18.10. Pohjoismaiden valtionjohto tapasi Tukholmassa. Suomelle ei luvattu puolustustukea.
28.10. Suomessa alettiin säännöstellä kahvia.
10.11. F. E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon.
26.11. Neuvostoliitto ampui Karjalan Kannaksen Mainilassa kranaatinheittimellä omalle alueelleen ja syytti
tapauksesta antamassaan nootissa Suomea.
28.11. Neuvostoliitto irtisanoi vuonna 1932 Suomen kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.
30.11. Neuvostoliitto hyökkäsi
Красная Армия переходит финскую границу.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko itärajan pituudelta. Talvisodan ensimmäiset päivät olivat vetäytymistä. Karjalan
Kannasta puolustaneet suojajoukot vetäytyivät viikon verran. Suomelle oli yllätys, että Neuvostoliitto oli keskittänyt paljon voimaa Tolvajärven suunnalle. Siellä rintama natisi kaikkein pahimmin. Hätiin kiirehtivät everstiluutnantti Aaro Pajarin johtamat joukot, jotka vastahyökkäyksellä löivät venäläiset takaisin.
Neuvostoliiton suunnitelmana oli katkaista Suomi Oulun kohdalta, mutta siinä Neuvostoliitto ei onnistunut. Puna-armeija pääsi Suomussalmelle asti, mutta Suomi valtasi sen takaisin vielä joulukuun aikana. Neuvostoliiton Karjalan Kannaksella toteuttama massahyökkäys kilpistyi Suomen pääpuolustusaseman, Mannerheim-linjan, eteen.
Pikakivääri asemassa Kollaalla, jossa Suomen puolustus piti koko talvisodan ajan.
1.12. Eduskunta evakuoitiin Kauhajoelle.
2.12. SAK ja SDP antoivat yhteisessä julkilausumassa tukensa Risto Rytin johtamalle hallitukselle.
12.12. Suomi löi neuvostojoukot vastahyökkäyksellä Tolvajärvellä.
23.12. Suomi teki epäonnistuneen vastahyökkäyksen Karjalan Kannaksella.
Свежие комментарии