События финской истории по годам.
Suurten ikäluokkien suurin ikäluokka syntyi.
6.1. Malmin lentokenttä palautui valvontakomissiolta Suomen käyttöön.
22.1. Yhdysvallat myönsi Suomelle kolme erillistä lainaa.
4.2. Saksan saatavat Suomelta siirtyivät Neuvostoliitolle. Suomen tuli maksaa kuusi miljardia markkaa.
1.3. Tasavallan suojelulain voimassaolo päättyi.
9.3. Naiset pääsivät ensimmäistä kertaa osallistumaan Salpausselän kisoihin.
28.3. Asekätkentäjutun oikeuskäsittely.
Aseiden salainen hajasijoitus oli tehty jatkosodan jälkeen siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Ase- ja materiaalikätköt olisivat mahdollistaneet sissisodan miehittäjää vastaan.
Valvontakomission masinoimasta asekätkentäjutusta tuli Pohjoismaiden suurin oikeuskäsittely. Sen yhteydessä pidätettiin noin 2 000 ihmistä. Rangaistukseen tuomittiin 1 488. Maaliskuun lopulla 1947 alkoi niin kutsutun päämajan haaran käsittely. Kenraaliluutnantti A .F. Airoa vastaan nostetut syytteet hylättiin, mutta eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti tuomittiin viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja määrättiin erotettaviksi puolustusvoimien palveluksesta.
Juttu saatiin käsiteltyä loppuun vasta vuonna 1950, jolloin Korkein oikeus antoi päätöksensä. KKO kovensi sotaylioikeuden tuomioita lähes 700 ihmisen osalta.
Asekätkentäjutun päätekijä Valo Nihtilä jatkosodan aikana kuvattuna. Nihtilä toimi sotilasuransa päätyttyä muun muassa pankinjohtajana.
24.5. Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalan junaliikenteestä. Suomalaisjunien ikkunat oli peitettävä niiden kulkiessa Porkkalan läpi. Lisäksi Neuvostoliitolle tuli maksaa 50 dollarin maksu jokaisesta alueen läpi kulkevasta junasta.
29.5. Helsinki sai järjestettäväkseen vuoden 1952 olympiakisat.
5.6. Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osana Saksalta Neuvostoliitolle siirrettyä velkaa.
Броненосец береговой обороны «Вяйнямёйнен» (фин. Rannikkopuolustuksen panssarilaiva Väinämöinen), один из последних в мире броненосцев береговой обороны, боевой корабль ВМС Финляндии времён Второй мировой войны, с 22 апреля 1947 года — под наименованием монитор «Выборг» в ВМФ СССР.
15.6. SAK:n edustajainkokous tuomitsi työajalla järjestetyt torikokoukset ja korpilakot. Lauselma syntyi sosialidemokraattien äänin.
29.6. Suomen ensimmäiset Suurkisat avattiin Helsingissä. Osanottajia oli Suomen lisäksi 15 maasta.
4.7. Suomi kutsuttiin Yhdysvaltain Euroopalle suuntaamaa Marshall-apua käsitelleeseen kokoukseen Pariisiin. Suomi vastasi kieltävästi Marshall-apuun, sillä Neuvostoliitto ei pitänyt osallistumista suotavana.
31.7. Presidentti Paasikivi ilmoitti olevansa huolestunut laillisen järjestysvallan säilymisestä maassa lakkoilun vuoksi.
4.8. Hallitus esti kuljetustyöläisten lakon.
Газетные объявления 1947 года.
1.9. Hallitus asetti toimikunnan tutkimaan Valpon toimia. Valtiollista poliisia syytettiin lehdistössä laittomuuksista, muun muassa laittomista pidätyksistä.
12.9. SAK uhkasi yleislakolla. Taustasyynä työmarkkinalevottomuuksille oli elintarvikesäännöstelyn purkaminen, mikä nosti hintoja. Sosialidemokraatit puolestaan olivat huolissaan asemastaan työväenliikkeessä ja muuttivat siksi linjaansa radikaalimmaksi ja siten lähemmäksi kenttäväkeä. Lakonuhan edessä palkkoja luvattiin korottaa 10 %. Lisäksi palkat sidottiin elinkustannusindeksiin.
15.9. Neuvostoliitto ratifioi 10.2. allekirjoitetun Pariisin rauhansopimuksen, ja se astui voimaan Suomen osalta.
19.9. Suomi lähetti YK:lle jäsenanomuksen.
26.9. Viimeiset liittoutuneiden valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Paasikivi julisti sotatilan lakkautetuksi.
26.9. Lapsilisää alettiin maksaa.
2.10. Neuvostoliitto ja Puola estivät Suomen jäsenyyden YK:ssa. Samalla hylättiin Italian hakemus. Kyseessä oli vastaveto, sillä länsimaat olivat aiemmin estäneet Bulgarian, Unkarin ja Romanian jäsenyyden.
3.10. Tove Janssonin Muumi alkoi ilmestyä Ny Tid-lehdessä.
15.10. Sensuuri lakkautettiin Suomessa.
5.11. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov otti esiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen sotilasliiton.
25.11. Virkamiehet ja opettajat lakkoilivat.
31.12. Vuonna 1947 Suomessa syntyi enemmän lapsia kuin minään toisena vuonna, 108 168.
31.12. Suurten ikäluokkien suurin ikäluokka syntyi.
Lapsia kastetaan Kätilöopistolla vuonna 1947.
Свежие комментарии