Информация общего характера, которая может пригодится как для вообще изучающих финский язык, так и для русскоговорящих детей, которые учатся или будут учится в финских школах. Условно говоря — природоведение.
Mikä on maa?
Maa on valtavan suuri avaruudessa pyörivä kalliopallo. Se ei ole täysin pyöreä, sillä se on litistynyt molemmilta navoiltaan. Päiväntasaaja on kuviteltu linja, joka kulkee maapallon ympäri sen leveimmältä kohdalta. Se jakaa Maan kahteen osaan: pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon.
Tietoja maasta.
Matka maapallon ympäri päiväntasaajaa myöten on noin 40 000 km. Sen ajaminen 55 km:n tuntinopeudella kestäisi kuukauden.
Maapallo painaa noin 6000 miljoonaa, miljoonaa, miljoonaa tonnia.
Korkein lämpötila, + 57,7°C on mitattu Saharan autiomaassa. Siinä kuumuudessa voi paistaa kananmunankin hiekassa.
Alhaisin lämpötila, -88,3°C, on mitattu Etelämantereella.
Yksi viidesosa maapallon maapintaalasta on aavikkoa. Ne ovat maapallon kuumimpia ja kuivimpia alueita. Aavikoilla sataa alle 25 cm vuodessa.
Lähellä päiväntasaajaa on kuumaa ympäri vuoden, ja siellä sataa vettä melkein joka päivä. Alueita päiväntasaajan molemmin puolin kutsutaan tropiikiksi.
Tropiikissa kasvaa rehevää, tiheää sademetsää. Trooppisissa sademetsissä esiintyy yli puolet kaikista maapallon eläin- ja kasvilajeista.
Vain neljännes maapallon pinta-alasta on mannerta. Mantereet jaetaan seitsemään osaan, joita kutsutaan maanosiksi. Suurin osa manneralueesta sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla.
Lähes kolmea neljäsosaa maapallon pinta-alasta peittää meri. Maapallon neljä valtamerta ovat yhteydessä toisiinsa. Maapallon ympäri voi purjehtia näkemättä matkalla kertaakaan maata.
Useat vuoret ovat niin korkeita ja kylmiä paikkoja, etteivät kasvit ja eläimet kykene niillä elämään. Mount Everest, maailman korkein vuori, on 8848 m korkea.
Noin kymmenesosa maapallon pinta-alasta on jatkuvasti jään peitossa. Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta mennään, sitä kylmemmäksi ilmasto muuttuu. Napamaat ovat maapallon kylmimpiä alueita.
Ilma ja ilmakehä
Maata ympäröi noin 500 km paksu ilmakerros, jota kutsutaan ilmakehäksi. Se suojelee elämää maapallolla Auringon polttavilta säteiltä.
Emme voi nähdä ilmaa, mutta tunnemme sen tuulena. Ilma kostuu monista kaasuista kuten happi, jota me hengitämme, ja hiilidioksidi jota, kasvit tarvitsevat.
Mitä ylemmäs ilmakehässä noustaan, sitä vähemmän siellä on happea ja sitä vaikeampi hengittää. Siksi vuorikiipeilijät kuljettavat mukanaan happisäiliöitä.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa, kymmenen kilometriä paksussa kerroksessa. Lentokoneet lentävät yleensä sitä korkeammalla, 13-22 km maanpinnan yläpuolella.
Слова:
Maapallo avaruudessa
Maa on yksi Aurinkoa kiertävästä yhdeksästä planeetasta. Ne pysyvät radallaan vetovoiman ansiosta.
Yhdessä ne muodostavat aurinkokunnan. Sen uskotaan syntyneen pölystä ja kaasuista 4600 miljoonaa vuotta sitten.
Maa on todennäköisesti ainoa planeetta, jolla on vettä.
Merkurius sijaitsee lähinnä Aurinkoa. Se on hieman Maata kiertävää Kuuta suurempi.
Venus on niin kirkas, että sitä usein luullaan UFO:ksi. Sen pinta on paksujen, valkoisten pilvien peitossa.
Mars on punaista kiviainesta, joten sitä kutsutaan joskus myös punaiseksi planeetaksi.
Asteroideiksi kutsutaan tuhansia kiviä, jotka kiertävät Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä.
Jupiter ja Saturnus ovat koostumukseltaan nestettä ja kaasua, eikä niillä ole lainkaan kiinteä pintaa.
Saturnusta kiertää neljä suurta rengasta, jotka muodostuvat kiven- ja jäänsiruista. Sillä on myös kymmenen kuuta.
Uranusta kiertää yhdeksän rengasta.
Neptunus ja Uranus koostuvat kaasuista. Ne ovat niin kaukana Auringosta, että ne ovat aina jäässä ja pimeässä.
Pluto on viimeiseksi löydetty planeetta. Se havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1930. Vuonna 2006 Pluto jäi planeettojen joukosta pois ja siitä tuli kääpiöplaneetta.
Auringon merkitys
Aurinko valaisee ja lämmittää maapalloa. Ilman sitä Maassa olisi ikuinen pimeys ja niin kylmä, ettei mikään voisi täällä elää.
Aurinko on niin kaukana, että sen säteiden matka Maahan kestää kahdeksan minuuttia. Se on niin suuri, että siihen mahtuisi yli miljoona maapalloa.
Aurinko on palavista kaasuista koostuva jättiläispallo. Lämpötila sen pinnalla on 6000°C. Niin kuuma nuppineulanpääkin surmaisi ihmisen 150 km:n etäisyydeltä.
Auringonpilkut ovat Auringon pinnalla olevia ympäristöään viileämpiä alueita. Auringosta purkautuu myös soihtumaisia kaasukielekkeitä, flareja, jotka kohoavat miljoonien kilometrien korkeuteen.
Jos katselee taivaalle aina samasta paikasta, näkee 360 vuoden välein täydellisen auringonpimennyksen. Silloin Kuu siirtyy kokonaan Auringon eteen ja estää valonsäteiden pääsyn osalle Maan pintaa.
VAROITUS!
Älä koskaan katso suoraan Aurinkoon. Sen kirkkaus voi vahingoittaa silmiä.
Слова:
Kuut
Kuu on kalliopallo, joka kiertää planeettaa. Useimmilla aurinkokuntamme planeetoilla on kuita.
Maata kiertävällä Kuulla ei ole omaa valoa, vaan se heijastaa Auringon valoa.
Kuun pimeä puoli
Emme koskaan näe Kuun toista puolta, koska se kääntää aina saman puolen Maata kohti.
Kuun takapuolesta ei tiedetty mitään, ennen kuin se valokuvattiin satelliitin avulla 1960-luvulla.
Onko Kuulla kasvot?
Kuun rosoisen pinnan varjot saavat sen näyttämään ihmiskasvoilta.
Muuttaako Kuu muotoaan?
Kuun kiertäessä Maata valaisee Aurinko vuorotellen sen eri osia. Kuu itse ei muuta lainkaan muotoaan.
Kuu kiertää Auringon 27,3 päivässä. Kuun eri muotoja kutsutaan Kuun vaiheiksi.
Kun Kuun valaistu puoli on Maasta poispäin, sitä tuskin havaitsee taivaalla. On uudenkuun aika.
Seuraavien kahden viikon aikana Kuun kiertäessä Maata sen valaistu osa on joka yö entistä suurempi.
Kun Kuu on puolimatkassa maapallon ympäri, on sen etupuoli kokonaan valaistu. On täydenkuun aika.
Seuraavien kahden viikon aikana Kuu kapenee. Sen valaistu osa pienentyy, kunnes se aloittaa uuden kierroksen.
Kuunpimennys
Kuunpimennys tapahtuu vain täydenkuun aikaan, kun Kuu siirtyy Maan varjoon.
Koska Kuu ei saa valoa Auringolta, se näyttää kadonneen taivaalta.
Слова:
Tähdet
Tiedemiesten mukaan tähti syntyy avaruuspölystä, joka muodostaa pallon ja muuttuu kaasuksi. Kaasu palaa, mikä saa tähden loistamaan. Se saattaa loistaa 10 000 miljoonaa vuotta.
Kun kaasu on palanut loppuun, tähti paisuu kooltaan 50 kertaiseksi. Lopulta se räjähtää tai viilenee ja kutistuu. Näin muodostuu pieni, lähes kuollut tähti, valkoinen kääpiö.
Linnunragan ulottuvuudet
Tässä on meidän Aurinkokuntamme
Meidän Aurinkomme on yksi tähti Linnunrata-nimisessä tähtisumussa eli galaksissa, johon kuuluu 100 000 miljoonaa tähteä. Tiedemiehet arvioivat, että avaruudessa on yli 6000 miljoomaa galaksia.
Avatuuden valtavia etäisyyksiä mitataan valovuosissa. Valo kulkee 9 viljjoonaa miljoonaa km. Toiselta linnunradalta valon nopeudella matkaava avaruusalus saapuu Maahan milkoonan vuoden kuluttua.
Mistä me tiedämme?
Astronomit ovat tiedemiehiä, jotka tutkivat tähtiä. Ennen heillä oli käytössään omien silmiensä lisäksi vain yksinkertaisia kaukoputkia.
Nyt kiertävät avaruudessa satelliitit. Ne lähettävät meille tietoja säätilasta ja välittävät viestejä ympäri maailmaa. Tutkimusalukset matkaavat tutkimaan vieraita planeettoja.
Miehitetyt avaruussukkulat lähtevät kuin raketit ja laskeutuvat pehmeästi kuin purjekoneet. Ne vievät avaruuteen monia hyödyllisiä tieteellisiä tutkimusvälineitä.
Komeetat ja meteorit
Komeetat eli pyrstötähdet tulevat joskus näkyviin kiertäessään Maata. Ne ovat kiveä ja jäätä, ja niillä on pitkä pyrstö.
Tähdenlento on meteori tai Maan ilmakehään lentävä palava kivi. Meteorit ovat paloja hajonneista komeetoista.
Слова:
Miten maa liikkuu?
Kuinka vanha on Maa?
Maapallo syntyi noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten. Aluksi se oli liekehtivä sekoitus kiehuvaa kiviainesta ja myrkyllisiä kaasuja.
Miljoonien vuosien kuluessa Maa viileni, ja sen pinnalle muodostui ohut kuori, joka sulki kuumuuden sisälleen.
Mitä on maapallon sisällä?
Maapallon keskustaan on matkaa 6 300 km. Siellä on yhtä kuuma kuin Auringon pinnalla.
Maapallon sydän on kinteä rauta-nikkelipallo. Sitä ympäröi kerros kuumaa, sulaa metallia.
Maapallon vaippa on pehmeää, joustava kiviainesta, jonka uloin osa on kuumaa ja sulaa.
Maankuori on kovaa kalliota, joka jakautuu osiin, joita kutsutaan laatoiksi. Ne kantavat maata ja merta.
Miten vuoret syntyvät?
Vuorten syntyyn kuluu miljoonia vuosia. Maankuoren puristuminen kasaan synnyttää poimuvuoriston.
Lohkovuoristot muodostuvat, kun maankuori repeää, ja toinen puolisko puristuu toista korkeammalle.
Doomivuoristot syntyvät, kun maankuoren alla oleva sula maaperä hitaasti nostaa maanpintaa.
Mitä tapahtui Pangaiaile?
Tiedemiesten mukaan manteret ovat ilmeisesti olleet kiinni toisissaan ja muodostaneet yhden manteren, jota kutsutaan Pangaiaksi.
Pangaia
Noin 190 miljoonaa vuotta sitten maankuoren liikkuminen sai sen repeämään. Manteret vetäytyvät edelleen kauemmas toisistaan.
Слова:
Maanjäristykset ja tulivuoret
Maan vavahtelua ja tärinää kutsutaan maanjäristykseksi. Maanjäristys voi repäistä ja halkaista kallioperän, tuhota rakennuksia ja aiheuttaa tulvia ja tulipaloja.
Tulivuori on maankuoren halkeama, jonka kautta maanpinnalle purkautuu punaista, kuuma kiviainesta, jota kutsutaan laavaksi, sekä tuhkaa ja kaasuja. Laava kovettuu viilentyessään ja kasautuu vuoreksi.
Tulivuorten lähettyvillä on usein kuumia vesi- ja mutalähyeitä. Höyry ja kiehuva muta on merkkejä maaperästä karkaavasta lämmöstä.
850 toimivasta tulivuoresta 80 on meren alla. Tiedemiehet pyrkivät ennakoimaan, milloin nukkuvat tulivuoret seuraavan kerran purkautuvat.
Maanjäristykset ja tulivuoret sijaitsevat usein lähellä toisiaan, mannerlaattojen rajalinjoilla.
Laattojen reunat törmäävät toisiaan vasten syvällä maan sisällä ja saavat maanpinnan liikkumaan.
Sulaa kiveä
Meksikossa sijaitseva Paricutin-tulivuori purkautui yllättäen vuonna 1943. Kahdessa vuodessa se kasvoi 457 m korkeaksi ja 16 km leveäksi. Siitä purkautui päivittäin 100 000 tonnia laavaa.
Hyökyaaltoja
Indonesiassa sijaitseva Krakatau-tulivuori räjähti vuonna 1883 nukuttuaan sitä ennen 200 vuotta. Räjähdys aiheutti 41 m korkean hyökyaallon, joka surmasi yli 36 000 ihmistä.
Слова:
Maan alla
Pintaa syvemmällä
Maankuoressa on useita kerrostumia. Päällimmäinen kerros on multaa, joka koostuu rapautuneesta kallioperästä ja kasvien jäännöksistä.
Pienet eläimet, kasvit ja hyönteiset kaivautuvat maahan ja auttavat näin myöhentämään sitä.
Mullan alla on ohut kerros kiviä ja soraa.
Näiden kaikkien alla on luja kallioperä.
Mistä kivet on tehty?
Kivet ovat useiden mineraalien yhdistelmiä. Erilaiset kivet syntyvät eri tavoilla. Niitä on kolmea päätyyppiä: sulasta kiteytynyt magmakivi, kerrostunut sedimenttikivi ja muuttunut eli metamorfinen kivi.
Magmakivi
Kiveä, joka on kovettunut tulivuoren maan sisuksista sylkemästä sulasta kiviaineksesta.
Sedimenttikivet
Kerrostunutta kiveä, joka on muodostunut mereen tai järveen huuhtoutuneista kiven paloista, hiekasta tai simpukan kuorista.
Nämä kiven muruset uppoavat pohjaan ja kovettuvat miljoonien vuosien kuluessa muodostaen lujan kallion.
Joskus maanjäristys työntää sedimenttikiveä ylös mannerjalustasta, jolloin siitä tulee osa maata.
Metamorfinen kivi
Kiveä, joka on muuttanut muotoaan kovassa paineessa tai kuumuudessa maan sisällä.
Mineraalikiteet
Kaikilla mineraaleilla on eri muotoiset kiteet. Joskus niiden kidemuoto on harvinainen ja hyvin kaunis.
Hyötymineraalit
Mineraaleista tehdään monenlaisia hyötyesineitä.
Arvomineraalit
Jalokivet ovat erittäin kovia ja kauniita. Ne ovat myös kallisarvoisia.
Maankuori kuluu
Routa, jää, tuuli ja sade murtavat hiljalleen kalliosta pieniä paloja. Tätä maaperän kulumista kutsutaan eroosioksi.
Vanhat, säiden kuluttamat vuoret ovat yleensä matalampia ja pyöreämpiä muodoltaan luin niitä nuoremmat vuoret.
Vesi voi kaivertaa luolia kallion sisäänkin.
Sää kuluttaa kivet varsin erikoisen muotoisiksi.
Mihin kaivoksia tarvitaan?
Kaivoksista saadaan mineraaleja, jotka ovat sekä hyödyllisiä että arvokkaita.
Metallit kuten kulta ja hopea täytyy erottaa kivestä ennen kuin niitä voidaan käyttää.
Öljy jä maakaasu ovat syntyneet miljoonien vuosien kuluessa pienistä merieläimistä, jotka ovat hautautuneet maahan.
Kivihiili on syntynyt ikivanhoista suokasveista, jotka ovat jääneet maan sisään ja kovettuneet miljoonien vuosien aikana.
Fossiileja etsimässä
Fossiilit eli kivettymät ovat kasvien ja eläinten jäänteitä, jotka ovat säilyneet kalliossa. Ne ovat miljoonia vuosia vanhoja.
Tiedemiehet tutkivat fossiileja selvittääkseen, millaisia maapallo ja sillä eläneet kasvit ja eläimet ovat ennen olleet.
Joskus eläin on säilynyt kokonaisuudessaan, mutta joskus ei jäljelle ole jäänyt kuin kuva sen muodosta.
Слова:
Свежие комментарии