События финской истории по годам.
Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi äärimmäisen niukalla erolla.
14.1. Tuntematon sotilas -elokuva sai Tukholman-ensi-iltansa.
26.1. Neuvostoliito luovutti Porkkalan alueen takaisin Suomelle. Palautusta seuraamassa oli suuri joukko ulkomaisia lehtimiehiä.
Советские передают финнам военно-морскую базу в Порккала-Удд, действовавшую в 1948-1956 гг.
26.1. Cortina d’Amprezzon talviolympialaiset alkoivat. Suomi voitti kilpailuissa seitsemän mitalia, joista kolme oli kultaisia.
27.1. Suomi osallistui Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen ensimmäistä kertaa.
15.2. Urho Kekkonen presidentiksi
15.2. Kekkonen pitämässä radiopuhetta vaalikampanjansa aikana tammikuussa 1956.
Urho Kekkosesta tuli presidentti äärimmäisen niukalla erolla SDP:n ehdokas Karl-August Fagerholmiin. Valitsijamiehet äänestivät presidentistä kolme kertaa. Ensimmäisellä kierroksella kaikki valitsijamiehet äänestivät omaa ehdokastaan, eikä kukaan ehdokkaista saanut vaadittua äänimäärää.
Toista äänestyskierrosta ennen käytiin pitkät neuvottelut, joiden tuloksena oikeisto nosti Kekkosen ja Fagerholmin vastustajaksi tasavallan presidentti Paasikiven, joka tuolloin oli jo 85-vuotias. Kekkosta kannattivat Maalisliitto ja osa SKDL:n valitsijamiehistä (102 ääntä). Fagerholmin takana olivat SDP ja osa SKDL:n valitsijamiehistä (117 ääntä). Paasikivi sai porvarien äänet (84 ääntä). Ratkaisua ei saatu.
Kolmannella kierroksella vastakkain olivat Kekkonen, joka sai Maalaisliiton ja SKDL:n äänet sekä osan kansanpuolueiden äänistä, sekä Fagerholm. Kekkonen voitti vaalin äänin 151-149. Vaalit kestivät ennätykselliset kuusi
tuntia.
18.2. Matkustajalentoliikenne Helsingin ja Moskovan välillä alkoi.
1.3. SAK aloitti yleislakon
Lakkolaisia Helsingin Senaatintorilla vuonna 1956.
Hallitus oli säädellyt palkkoja ja hintoja vuoden 1955 valtalain avulla. Sen voimassaolo päättyi vuodenvaihteessa, mikä johti varsinkin maataloustuotteiden hintojen nousuun. Lisäksi muun muassa vuokrat nousivat. SAK sanoi työehtosopimukset irti ja vaati joko palkkojen nostamista tai hintatason palauttamista alemmalle tasolle. Suomen
Työnantajain Keskusliitto STK ei suostunut korotuksiin. Lakko käynnistyi 1.3. Samana päivänä käynnistyi Maataloustuottajain Keskusliitto MTK:n luovutuslakko, joka päätti maataloustuotteiden toimitukset asutuskeskuksiin. Se ei kestänyt kuin pari päivää. Yleislakko päättyi 20.3., kun SAK ja STK hyväksyivät hallituksen välitysesityksen. Sen
mukaisesti palkkoihin tehtiin keskimäärin 3 %:n korotus ja lisäksi tuntipalkkoihin 12 markan erilliskorotus.
1.3. Urho Kekkonen astui tasavallan presidentin virkaan.
20.3. Yleislakko päättyi.
1.5. Tekniikan ylioppilaat kampanjoivat näyttävästi teemalla ’’korkeakoulu Otaniemeen”.
3.5. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vietti 125-vuotisjuhliaan.
7.7. Suomalainen postimerkki täytti 100 vuotta.
28.7. Lossille ajaneen linja-auton jarrut pettivät Kivisalmella. 15 matkustajaa hukkui, 18 pelastui.
20.8. Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin ja liitettiin Venäjän neuvostotasavaltaan, ja sen suomalaissyntyinen presidentti Otto-Ville Kuusinen menetti presidentinvirkansa.
21.8. Neuvostoliiton presidentti Kliment Voroshilov saapui valtiovierailulle Suomeen. Voroshilov oli ollut
puolustusministerinä talvisodan aikana.
6.9. Tampella juhli 100-vuotista taivaltaan Tampereella.
9.9. Suomi kukisti Ruotsin miesten yleisurheilumaaottelussa Helsingissä pistein 209-201.
24.9. Lentokone törmäsi liikkuvaan autoon Parolassa.
30.9. Vaasan kaupunki vietti 350-vuotisjuhliaan.
2.10. Presidentti Kekkonen teki ensimmäisen valtiovierailunsa. Kohteena oli Ruotsi.
5.10. Neuvostoliiton lahjoittama, syövän hoitoon käytetty kobolttikanuuna otettiin käyttöön Helsingin yliopiston
sädehoitoklinikalla.
10.10. Suomi liittyi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn jäseneksi.
9.11. Suomen ensimmäinen värielokuva Juha sai ensiiltansa. Juhani Ahon romaaniin perustuvan elokuvan ohjasi
Toivo Särkkä.
21.11. Suomen ensimmäinen tekojäärata avattiin Tampereella.
22.11. Melbournen kesäolympialaiset alkoivat Australiassa. Suomen saaliina oli 15 mitalia, joista kolme kultaa. Parhaiten suomalaiset menestyivät painissa (kaksi kultaa ja kaksi pronssia).
10.12. Suomalainen YK-komppania Suezille
Presidentti Urho Kekkonen tarkasti YK-komppanian Kaartin kasarmin pihalla.
Vuonna 1869 käyttöön otettua Suezin kanavaa hallitsi osakeyhtiö, jonka suurimmat osakkeenomistajat olivat Iso-Britannia ja Ranska. Kesäkuussa 1956 Egyptin presidentiksi oli noussut arabisosialisti Gamal Nasser, joka halusi kansallistaa tärkeän laivareitin. Israel lähti mukaan Ison-Britannian ja Ranskan liittoumaan, koska halusi lopettaa Egyptin sille asettaman Tirianinsalmen laivasulun.
Lyhyt sota päättyi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton pakottaessa osapuolet rauhaan. Kanava jäi Egyptille, ja Tirianin
salmi avautui liikenteelle. Iso-Britannia ja Ranska jäivät nuolemaan näppejään. Konfliktin jälkeen YK lähetti paikalle rauhanturvajoukkoja, joissa oli mukana myös suomalaiskomppania. Rauhanturvaoperaatio oli Suomen ensimmäinen.
14.12. Presidentti J. K. Paasikivi kuoli 86-vuotiaana.
Памятник Паасикиви в Хельсинки. На нем написано: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. — ”Начало всякой мудрости — это признание фактов». Эти слова Паасикиви произнес в своем выступлении по радио 6.12.1944, говоря про те уроки, которые Финляндия должна извлечь из проигранной войны, которую она вела на стороне нацистской Германии.
Свежие комментарии