События финской истории по годам.
Kekkonen valittiin toiselle kaudelleen suurella äänivyöryllä.
15.1. Suomettuminen Suomen presidentinvaalit alkoivat. Äänestysprosentti oli ennätyksellisen korkea 80,8 %, mikä oli ilmeisesti noottikriisin tulosta. Kekkonen valittiin äänivyöryllä toiselle kaudelle, jonka hän aloitti maaliskuun alusta. Kekkosen toisen presidenttikauden loppupuolella Länsi-Saksassa alettiin käyttää termiä ’suomettuminen’. Termillä viitattiin siihen, että Neuvostoliitolla oli paljon vaikutusvaltaa Suomen sisäisiin asioihin. Tätä pidettiin esimerkkinä tilanteesta, jossa suurvalta kaventaa pienemmän valtion itsemääräämisoikeutta ohjailemalla sen sisäpolitiikkaa.
22.1. Valtion elokuvapalkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa. Ohjaaja Jack Witikka palkittiin elokuvasta Pikku
Pietarin piha ja Ritva Arvelo elokuvasta Kultainen vasikka.
25.1. Neuvostokirjailija Mihail Sholohov vieraili Suomessa. Hänen pääteoksensa on Hiljaa virtaa Don.
3.2. Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Äänestysprosentti oli 85,1, suurimmaksi puolueeksi kohosi Maalaisliitto.
16.2. Suomessa oli voimakas lumipyry.
18.2. Eläkkeensaajien keskusliitto perustettiin.
18.2. Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Puolan Zakopanessa. Suomi sai yhden kultamitalin, jonka
voitti Eero Mäntyranta 30 kilometrin hiihdossa.
16.3. Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlia vietettiin Helsingissä.
22.3. Pohjoismaiden neuvoston kymmenvuotisjuhlakokous alkoi Helsingissä. Pohjoismaista yhteistyötä vahvistettiin kokouksessa solmitulla Helsingin sopimuksella.
2.4. Suomen arvostelijain liiton tunnustuspalkinto Kritiikin kannukset jaettiin ensimmäistä kertaa. Sen sai kapellimestari Jorma Panula.
19.4. Eino Oksanen ja Paavo Pystynen ottivat kaksoisvoiton Bostonin maratonilla.
23.5. Oikeusministeriön ’’epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemiseksi” asettama lautakunta määräsi
Henry Millerin romaanin Kravun kääntöpiiri suomenkielisen painoksen takavarikoitavaksi. Teos julkaistiin suomeksi
vuonna 1970.
27.5. Jazztrumpetisti Louis Armstrong vieraili Suomessa.
1.6. Turun ja Porin, Uudenmaan ja Hämeen lääneissä aloitettiin kattonopeuskokeilu, jossa enimmäisnopeudeksi
määrättiin 90 km/h. Suomessa oli ollut aiemmin esimerkiksi kaupunkien sisäisiä ja ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia.
24.6. Pentti Nikula teki korkeushypyn maailmanennätyksen: 494 cm.
17.7. YK:n pääsihteeri U Thant vieraili Suomessa.
29.7. Suurfestivaali Helsingissä Maailman nuorison 8. rauhan ja ystävyyden festivaalit järjestettiin Helsingissä. 137 maasta saapui 13 000 osallistujaa. Kymmenpäiväisen festivaalin järjestäjä oli sosialistinen Demokraattisen Nuorison Maailmanliitto, jonka taustavaikuttajana oli Neuvostoliitto. Päämediat eivät huomioineet tapahtumaa, vaikka se oli suurin Suomessa vuoden 1952 olympialaisten jälkeen järjestetty massatapahtuma. Oikeiston lisäksi myös sosialidemokraatit boikotoivat festivaaleja.
Festivaalit keräsivät paikalle myös niitä aktiivisesti vastustanutta väkeä, mikä johti järjestyshäiriöihin ja käänsi yleisen mielipiteen festivaalin puolelle. Tilannetta rauhoittaakseen myös presidentti Kekkonen osallistui yhteen festivaalitapahtumaan, vaikka oli alun perin kaavaillut viettävänsä lomaa.
18.8. Nyrkkeilijä Olli Mäki koki tappion yhdysvaltain Davey Moorelle Helsingin Olympiastadionilla
järjestetyssä kevyen välisarjan ottelussa.
31.8. Otaniemessä vihittiin käyttöön Suomen ensimmäinen ydinreaktori, tutkimuskäyttöön tarkoitettu FiR 1.
2.9. Israelin pääministeri David Ben Gurion vieraili Suomessa.
21.9. Ensimmäiset kansainväliset Suomen messut avattiin Helsingissä.
27.9. Suomi vuokrasi Saimaan kanavan Neuvostoliitolta.
8.11. Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen peruskivi muurattiin Espoon Otaniemessä.
30.11. Jatkosodan ja Lapin sodan kotirintamalle sijoittuva elokuva Pojat sai ensi-iltansa. Sen ohjaaja oli Mikko
Niskanen, toista pääroolia näytteli Vesa-Matti Loiri.
16.12. Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Bembölen välillä avattiin Suomen ensimmäinen moottoritie.
Свежие комментарии