События финской истории по годам.
1.1. Kansalaisten hallussa olleet 500,1000 ja 5000 markan setelit menettivät puolet arvostaan, ja ne piti leikata kahtia.
1.1. Helsingin pinta-ala viisinkertaistui alueliitosten jälkeen.
20.1. Lenin-museo avattiin Tampereella.
Единственный на Западе музей Ленина — в городе Тампере. Не уверен, кстати, что его уже не закрыли в связи с последними веяниями.
27.1. Mannerheimia ei asetettu syytteeseen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Hän sai jälleen matkustaa ulkomaille.
21.2. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomiot julistettiin. Risto Ryti, J. W. Rangell, Edwin Linkomies, Väinö Tanner, T. M. Kivimäki, Henrik Ramsay, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka tuomittiin vankeuteen. Pisimmän tuomion, 10 vuotta kuritushuonetta, sai Ryti. Presidentti Paasikivi armahti sairaalassa olleen Rytin sekä ehdonalaiseen vapauteen päässet Rangellin, Tannerin, Kivimäen ja Linkomiehen toukokuussa 1949. Sotasyyllisten tuomitsemista varten säädettiin taannehtiva laki, joka ei siis ollut voimassa tekojen tapahtumaaikaan.
Суд над политическим руководством Финляндии 1941-1944 гг.
24.2. Turun satamaan saapui ensimmäinen kahvilasti toisen maailmansodan syttymisen jälkeen.
«Геракл» был первым судном, доставившим настоящий кофе в Финляндию после войны-продолжения. Это был настоящий народный праздник, корабль встречал оркестр и толпы народа. Я слышал по радио, что финны, которые сами называют себя помешанными на кофе, просто приходили в порт понюхать запах настоящего кофе, который шел от корабля.
4.3. Mannerheim erosi presidentin virasta.
9.3. Eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi Mannerheimin jäljellä olleen kauden ajaksi.
31.3. Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover vieraili Suomessa. Suomi pyysi Yhdysvalloilta vilja-apua.
17.4. Pääministeri Mauno Pekkalan johtama valtuuskunta kävi Moskovassa neuvottelemassa rauhanehdoista. Neuvostoliitto ei suostunut muuttamaan rajoja eikä alentamaan sotakorvauksia.
10.5. Valvontakomissio jätti pääministeri Pekkalalle nootin Neuvostoliiton taloudellista edustajaa Maslovia
päin heitetyn pommin johdosta.
7.6. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) järjesti Helsingissä joukkokokouksen, jonne tuotiin väkeä
maakunnista. Liike vaati muun muassa pankkien ja suurteollisuuden sosialisointia.
15.8. Ulkoministeri Carl Enckell käytti Suomen puheenvuoron Pariisin rauhanneuvotteluissa, jotka olivat alkaneet 29.7. Enckell toivoi alueluovutusten ja sotakorvausten lieventämistä. Neuvostoliiton varaulkoministeri Andrei Vysinski kieltäytyi raivokkaasti.
4.9. Eläintieteellinen korkeakoulu avattiin.
5.9. Ministeri ja Suomen rauhanvaltuuskunnan jäsen Yrjö Leino sanoi SKP:n 27-vuotisjuhlassa, että Suomen
olisi Pariisin rauhanneuvotteluissa pitänyt myöntää olleensa väärällä puolella.
10.10. Mäkkyläläisen konstaapelin talossa kummitteli. Laajaa mielenkiintoa herättänyt ja lehdissä paljon käsitelty
poltergeist oli mitä ilmeisimmin huijausta.
14.10. Pariisin rauhansopimuksen luonnos Suomen osalta hyväksyttiin. Siihen ei tullut Suomen toivomia muutoksia. Sopimus allekirjoitettiin vasta seuraavana vuonna Neuvostoliiton ja länsivaltojen erimielisyyksien takia.
14.10. Arabian tehtaalla järjestetyssä istumalakossa vaadittiin pankkien ja suurteollisuuden sosialisointia.
Lakko oli laiton eli niin kutsuttu korpilakko.
5.12. Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittiin kauppasopimus.
19.12. Valpon määrärahoja leikattiin kuudella miljoonalla markalla, koska sen toiminta herätti tyytymättömyyttä.
Suomea jälleenrakennettiin sodan jäljiltä kovaa vauhtia.
Свежие комментарии