Статья на общую культурно-историческую тематику — на стандартном, то есть неадаптированном, финском языке с некоторыми лексико-грамматическими комментариями.
Kun rabbi Moses Maimonides 1180-luvulla palkattiin lääkäriksi sulttaani Saladinin hoviin Kairoon, hän oli työnantajansa kanssa samaa mieltä ainakin yhdestä asiasta: sika on iljettävä eläin, ja sitä syövät ihmiset ovat aivan yhtä vastenmielisiä ja sikamaisia kuin itse lihakin.
»Perimmäinen syy siihen, miksi laki kieltää sianlihan, on se tosiasia, että sian tavat ja ravinto ovat likaiset ja iljettävät», kirjoitti Espanjassa syntynyt Maimonides, joka oli oman aikansa vaikutusvaltaisimpia älymystön jäseniä.
Oliko Maimonides oikeassa? Oliko likaisuus todella syy siihen, että pyhät kirjoitukset ehdottomasti kielsivät niin juutalaisuutta tunnustavaa Maimonidesta kuin islamia tunnustavaa Saladinia syömästä sianlihaa? Varsinkin islamissa kielto on merkittävä, koska sika on ainoa eläin, jota Koraani kieltää käyttämästä ravintona. Juutalaisten Kolmannessa Mooseksen kirjassa.sian lisäksi luetellaan satoja muitakin »saastaisia» eläinlajeja aina jäniksistä ja kameleista korppikotkaan ja lepakkoon.
Vastaus on kieltävä. Historioitsijat ovat varsin yksimielisesti vahvistaneet, ettei sian likaisuus voi selittää kieltoa, sillä sika on luonnostaan siisti eläin ja välttää kaikenlaista »sikailua». Vaikka Maimonides näki sikojen kieriskelevän lannassa, syynä todennäköisesti oli se, että likakerros oli ainoa keino suojautua paahtavalta Egyptin auringolta. Sika, jolla ei ole turkkia eikä hikirauhasia, tarvitsee varjoa ja kosteutta, jotta se pystyisi säätelemään ruumiinlämpöään lämpimässä ilmastossa. Viimeinen keino on muodostaa suojakerros pyörimällä kulloinkin saatavilla olevassa sotkussa.
Jos sika ei luonnostaan ole sika, miksi sitä on vuosituhansien ajan pidetty vastenmielisenä? Siksi että sen lihasta voi sairastua, kuuluu toinen yleinen selitys. Sika saa helposti loistartuntoja, esimerkiksi pieni Trichinella spiralis -sukkulamato on yleinen loinen. Jos syö loisen saastuttamaa ja riittämättömästi kypsennettyä sianlihaa, voi itsekin saada elimistöönsä loisen toukkia ja sairastua trikinoosiin. Mitä lämpimämmästä ilmastosta on kyse, sitä suurempi on riski.
Tutkijat kuitenkin torjuvat myös tämän selityksen. Trikinoosin ja huonosti kypsennetyn sianlihan yhteys selvisi vasta vuonna 1859, yli kaksituhatta vuotta juutalaisten kiellon jälkeen. »Sianliha ei ole millään tapaa poikkeava tartuntalähde. Mikä tahansa kotieläin on mahdollinen uhka ihmisen terveydelle», amerikkalainen antropologi Marvin Harris kirjoittaa. Puutteellisesti paistettu tai keitetty naudan-, vuohen- tai lampaanliha voi levittää sairauksia, esimerkiksi pernaruttoa ja bruselloosia, puhumattakaan selkärankaisten elimistössä elävistä heisimadoista, joita on neljätuhatta eri lajia ja jotka helposti siirtyvät myös ihmiseen, jos elintarvikehygienia ei ole kunnollinen. Jos taustalla oli saastuneen lihan pelko, Harrisin mukaan kielto olisi helposti voitu muotoilla myös seuraavasti: »Älä syö sianlihaa, jos se on väriltään punertavaa.»
Ei, kieltoon täytyy olla jokin muu syy, joka epäilemättä on painava, sillä vaikka uskonnolliset johtajat mielellään jakelevat elämänohjeita, he eivät yleensä tahallaan hankaloita seuraajiensa elämää. Suurin osa Kolmannessa Mooseksen kirjassa kielletyistä eläimistä on sellaisia, joita kukaan ei muutenkaan haluaisi syödä, esimerkiksi pöllöjä, korppikotkia, käärmeitä ja kissoja. Sika kuitenkin erottuu joukosta, sillä kyse on elintarvikkeesta, joka on ravitseva, helposti tuotettava ja kustannustehokas. Niin, antropologi Harris huomauttaa, että ihmisen ruokataloudessa käyttämistä nisäkkäistä kaikkein tehokkaimmin kasvit muuntaa lihaksi juuri sika. Elinikänsä aikana sika voi muuntaa 35 prosenttia käyttämästään energiasta ihmisravinnoksi, kun taas lampailla vastaava osuus on 13 prosenttia ja nautakarjalla 6,5 prosenttia. Sianporsaan paino nousee kilon verran jokaista sen syömää neljää rehukiloa kohti, kun taas vasikan on syötävä kymmenen kiloa rehua, ennen kuin sen paino nousee kilon. Siinä missä lehmällä on yksi ainoa vasikka, emakko voi synnyttää kahdeksan porsasta tai enemmänkin ja huomattavasti lyhyemmin väUajoin. Lisäksi porsaat ovat kaikkiruokaisia ja tulevat toimeen melkein millä tahansa, joten ei ole sattumaa, että sianliha on yH kymmenentuhannen vuoden ajan ollut ihmisen tärkeimpiä ravinnonlähteitä — myös Lähi-idässä. Arkeologit ovat löytäneet asutuksen kotitalousjätteiden joukosta suuria määriä sianluita aina vuodesta 4000 vuoteen 2000 eaa.
Tätä uudemmat löydöt osoittavat, että joskus näihin aikoihin sika alkoi kadota ruokalistalta. Kun israelilaispapit 500-lu-vulla ennen ajanlaskun alkua laativat ruokakiellon, foinikialaiset, babylonialaiset ja mesopotamialaiset olivat jo pitkään suhtautuneet sianlihaan torjuvasti.
Mikä tämän oli aiheuttanut?
Vastaus: Sian luonnollinen elinympäristö oli kadonnut. Useiden tutkijoiden mukaan taustalla ovat Välimeren alueella ja Lähi-idässä laajalti harjoitetut metsien ryöstöhakkuut. Antropologi Carleton Coon oli ensimmäinen, joka 1950-luvulla yhdisti sian arvostuksen laskun metsänhakkuisiin ja väestönkasvuun.
Vielä hieman yli tuhat vuotta ennen ajanlaskumme alkua Lähi-itää peittivät suurelta osin metsät, joissa sioille riitti varjoa, vettä ja ravintoa. Siat olivat arvossa pidetty osa ruokataloutta. Kun metsät hakattiin ja jäljelle jäivät kuivat ruohikot ja pensaikot, sika muuttui taloudenpitoa koko ajan suuremmassa määrin rasittavaksi taakaksi. Siassa on nimittäin yksi heikkous, joka koitui sen kohtaloksi: se ei elä ruoholla. »Jos sika saa vehnää, maissia, perunoita, soijapapuja tai muuta ravintoa, joka ei juuri sisällä selluloosaa, yksikään toinen eläin ei saa muunnettua kasvisravintoa yhtä tehokkaasti lihaksi. Jos sika saa pelkkää ruohoa, heinää, lehtiä tai muuta selluloosaa sisältävää ravintoa, sen paino romahtaa», Martin Harris tiivistää ongelman.
Jos tarjolla ei ole metsistä löytyviä pähkinöitä, tammenterhoja tai marjoja, sika syö periaatteessa samaa ravintoa kuin ihminen. Näin ollen se kilpailee ihmisen kanssa samoista resursseista. Eikä kilpailua taatusti katsota hyvällä, koska sika ei kelpaa juuri muuhun kuin lihan tuottamiseen. Siasta ei saa maitoa, sitä ei voi käyttää työhön eikä kuljetukseen, eikä sillä ole turkkia. Tässä suhteessa lehmä, vuohi ja lammas ovat ylivoimaisia, ja lisäksi näiden ruohonsyöjien etuna on se, ettei niiden käyttämä ravinto sovellu ihmiselle. Kun papit julistivat, että »eläimiä, jotka eivät märehdi, niitä te ette saa syödä», kyse oli talouden kannalta perustellusta kiellosta. Sika ei ollut muuttunut pelkästään käyttökelvottomaksi vaan myös haitalliseksi. Ja niistä lähtökohdista sika oli helppo esittää likaisena, kiellettynä eläimenä, johon puhdasoppinen ei saanut koskea.
Kun kreikkalainen historioitsija Herodotos vieraili Egyptissä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua, hän pani merkille, että »sikaa pidettiin niin likaisena eläimenä, että jos joku siihen sattui vahingossa koskemaan, syöksyi tämä saman tien vaatteet päällä virtaavaan veteen.»
Kun islaminusko syntyi reilut tuhat vuotta juutalaisten puhtauslakien jälkeen, Profeetan oppien mukaisen sianlihakiellon noudattaminen ei ollut kovin suuri kulinaristinen uhraus. Sianlihaa ei juuri ollut edes saatavilla. Marvin Harris muistuttaa, että vielä tänäkin päivänä islaminuskon levinneisyys vastaa melko hyvin niitä kasvillisuusvyöhykkeitä, missä siankasvatus on auringon, kuumuuden ja kuivan ilmaston takia hankalaa ja kallista.
On selvää, etteivät kaikki lakanneet syömästä sianlihaa. Eihän sianlihan syöntiä muuten olisi ollut tarpeen kieltää. Ilman Kairon kaduilla kuljeksivia sikoja hovilääkäri Moses Maimonides tuskin olisi vaivautunut laatimaan kiihkeitä vihakirjoituksiaan iljettävästä siasta. Hän teki siasta kulttuurisen merkin, jonka rapea kamara oli jyrkkä raja uskovien ja ei-uskovien välillä. Ristiretkeläiset, jotka erityisesti koettelivat sulttaani Saladinia tämän hallituskaudella, uhittelivat puolestaan tekemällä sikajuhlasta kristillisen aterian.
Слова:
islaminusko — ислам, исламская религия
jyrkkä — крутой
Kairo — Каир (в Египте)
korppikotka — гриф
likaisuus — грязность, нечистота
loinen — паразит
loistartunta — инфекция, распространяющаяся через паразитов
lähtökohta — исходный пункт, отправная точка
muslimi — мусульманин
muuntaa — преобразовывать
nimittäin — дело в то, что
olla tarpeen — быть необходимым
Profeetta — Пророк (имеется в виду пророк Мухаммед, поэтому с большой буквы)
punertava — красноватый
rabbi — ребе, раввин (священник в иудаизме)
rehu — корм
ristiretkeläinen — крестоносец
ryöstöhakkuut — хищнические вырубки леса
syöksyä — бросаться, броситься
trikinoosi — трихинеллёз (остро протекающее паразитарное заболевание человека и млекопитающих животных)
tunnustuva — исповедующий (какую-то религию)
Свежие комментарии