Uranuksen metalli * Текст

Текст на неадаптированном финском (тем не менее не очень сложный) с небольшим словарем.

Väheksytty alkuaine joka muutti maailman

Elämme ydinaikaa, ja uraani on se alkuaine, josta maailman ydinvoimalat saavat energiansa ja jo ta käytetään myös ydinaseiden raakaaineena. Lähitulevaisuudessa niistä valtioista, joissa on merkittäviä uraaniesiintymiä, saattaa tulla poliittisesti yhtä mahtavia kuin öljyntuottajamaat ovat olleet viime vuosikymmeninä.

Uraani ei ole kuitenkaan aina ollut näin tärkeä luonnonvara. Saksalainen kemisti Martin Klaproth keksi u raanin sattumalta 1789 analysoidessaan pikivälkettä sisältävää mineraalinäytettä, joka oli peräisin eräästä nykyisen Tsekkoslovakian alueella sijaitsevasta hopeakaivoksesta. Tummaa, raskasta mineraalia oli louhittu huomattavia määriä, koska sen uskottiin sisältävän jonkin verran hopeaa. Hopeaa ei kuitenkaan löydetty, ja pikivälke heitettiin pois kuonan mukana.

Pikivälkettä oli pidetty milloin raudan, milloin sinkin tai volframin yhdisteenä. Tehtyään monen kuukauden ajan uutterasti työläitä kokeita ja analyysejä Klaproth sai kuitenkin selville, että pikivälkkeessä oli metallista alkuainetta, joka ei lainkaan muistuttanut mitään muuta tuolloin tunnettu a metallia. Hän antoi aineelle nimen uraani vastalöydetyn Uranus-planeetan mukaan.

Uraani on verrattain yleinen metalli — yleisempi kuin esimerkiksi hopea — ja sitä löydetään graniittija hiekkakivikallioista Pohjois-Amerikasta, Etelä-Afrikasta ja Australiasta; sitä on pieniä määriä myös merivedessä. Uraani on tiivis, kiiltävä aine, joka tummuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa. Aluksi ainoastaan kemistit ja mineralogit olivat kiinnostuneita uraanista. Lukuun ottamatta vähäistä käyttöä muun muassa keltaisen maalin sekä lasin- ja posliininvalmistuksessa uudella alkuaineella ei ollut käytännön merkitystä. Huomattavasti tärkeämpi aine oli pikivälke, josta uraani alun perin eristettiin.

Kuvien valmistus

Ranskalainen fyysikko Henri Becquerel totesi 1896, että pikivälkkeellä oli muuan hämmästyttävä ominaisuus: valokuvauslevyt reagoivat siihen samalla tavoin kuin valoon. Tätä ominaisuutta sanottiin radioaktiivisuudeksi, mutta monet tiedemiehet eivät tuolloin kiinnittäneet siihen erityistä huomiota. Radioaktiivisuuden syiden tutkiminen johti kuitenkin keksintöön, joka oli yksi merkittävimpiä tieteen alalla ja loi perustan nykyaikaiselle ydinfysiikalle.

Pierre ja Marie Curie onnistuivat vuosikausien hellittämättömän tutkimustyön jälkeen vuonna 1898 eristämään pikivälkkeestä alkuaineen, josta radioaktiivisuus johtui. He antoivat aineelle nimen radium. Yhdestä tonnista pikivälkettä saatiin noin yksi gramma puhdasta radiumia.

Radium valottaa valokuvauslevyt, koska sen atomiydin on epästabiili ja vapauttaa hajotessaan hiukkasia ja sähkömagneettista säteilyä. Uraanikin on radioaktiivi nen aine, mutta siihen ei kiinnitetty tuolloin kovin paljon huomiota, koska se ei ole läheskään niin radioaktiivista kuin radium. Verrattaessa näiden kahden aineen radioaktiivisuutta radium voitaisiin rinnastaa vaikkapa valonheittimeen ja uraani kynttilään.

Kaikki mielenkiinto kohdistui siis radiumiin ja sen talteenottoon pikivälkkeestä. Uraania pidettiin turhana sivutuotteena. Esimerkiksi jokaisesta malmitonnista, joka käsiteltiin Suuren Karhujärven rikastamossa Kanadassa 1930-luvulla, saatiin yksi gramma radiumia ja puolisen tonnia uraania, jolle ei keksitty kovin monta käyttökohdetta.

Läpimurto tapahtui 1938, jolloin osoitettiin, että uraaniatomit jakautuivat kahtia, kun niitä pommitettiin neutroneilla, joita on kaikkien atomien ytimessä. Uraaniatomien jakautuessa vapautui uusia neutroneja, jotka puolestaan halkaisivat lisää uraaniatomeja. Näin voitiin käynnistää ketjureaktio, jota nimitetään ydinfissioksi. Tähän ilmiöön perustui sittemmin sekä ydinreaktorin että atomipommin kehittäminen.

Fissio

Fissioreaktio tapahtuu helposti vain silloin, kun kyseessä on tietty uraanimuoto eli uraanin isotooppi (isotooppi ²³⁵U). Luonnonuraanissa tätä isotooppia on vain yksi prosentti. Loppu on verrattain stabiilia isotooppia ²³⁸U, ja se selittää, miksi luonnon uraaniesiintymät eivät muutu itsestään ydinreaktoreiksi eivätkä ydinpommeiksi.

Fissioreaktion keksimisen jälkeen edistyttiin nopeasti. Ydinreaktioista saadun tiedon perusteella fyysikot päättelivät, että jos fissioreaktio pystyttäisiin saamaan aikaan sellaisessa uraanissa, jossa on runsaasti isotooppia ²³⁵U, reaktion yhteydessä vapautuisi suuria määriä energiaa.

Ensimmäinen hallittu fissioreaktio saatiin aikaan joulukuussa 1942. Ensimmäinen kontrolloimaton fissioreaktio tapahtui Alamogordossa, New Mexicossa, heinäkuussa 1945: silloin räjäytettiin ensimmäinen atomipommi. Kolme viikkoa myöhemmin Japanissa sijaitsevasta Hiroshiman kaupungista tuli ydinaseiden ensimmäinen maalitaulu.

Ядерный взрыв в Хиросиме, Япония, 1945 год.

Uraanista oli tullut niin myönteisessä kuin kielteisessäkin mielessä tekijä, joka vaikuttaisi koko maailman kohtaloon.

Ydinaika

Ydinteollisuuden teknologisen kehityksen myötä huoli ydinenergian turvallisuudesta on kasvanut. Vastustajat tähdentävät reaktoreissa ilmenneitä vikoja, jotka aiheuttivat Yhdysvalloissa Three Mile Islandin ja Neuvostoliitossa Tsernobylin ydinonnettomuuden, joiden seurauksena ympäristöön levisi vahingollisia radioaktiivisia aineita. Ydinvoimalat tuottavat myös radioaktiivisia jätteitä, jotka pitäisi pystyä varastoimaan turvallisesti sadoiksi vuosiksi.

Tätä nykyä ydinenergian ja uraanin tulevaisuus on vaakalaudalla eri puolilla maailmaa. Monessa maassa yritetään kehittää entistä turvallisempia ja puhtaampia energiantuotantomenetelmiä, esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämistä. Jos uudet menetelmät korvaavat vastaisuudessa ydinenergian ja jos kaikki maat suostuvat luopumaan ydinaseista, uraanista saattaa jälleen tulla yhtä väheksytty alkuaine kuin satoja vuosia sitten.

(1990)

alkuaine — химический элемент (то есть элемент таблицы Менделеева)

fuusio — ядерная реакция

huoli — беспокойство

kehitys — развитие

loi perustan nykyaikaiselle ydinfysiikalle — создало (luoda — создавать, творить) основу (=фундамент) для современной ядерной физики

luonnonvara — природный ресурс

ominaisuus — особенность

pikivälke — урановая смолка, урановая смоляная руда — наиболее распространенный минерал урана

säteily — излучение, радиация

vakalauta — чаша весов

verrattain — сравнительно

väheksytty — недооцененный — väheksyä — недооценивать, пренебрегать

ydinase — ядерное оружие

ydinvoimala — ядерная электростанция