Из книги Весы Сисяттё “Страна тысячи ошибок”, посвященной тем неверным решениям, которые были приняты в финской истории – от самого появления финнов в том месте, которое сейчас называется Суоми, до наших дней. Статья посвящена тому, как в стране стали строить дома с плоскими крышами. Для хорошо знающих финский язык.
1970
Tasakatto on perinteinen kattoratkaisu kuivassa ja kuumassa ilmastossa. Se kuuluu esimerkiksi egyptiläiseen ja arabialaiseen arkkitehtuuriin. Idässä on tavallista, että tasakatto on ylimääräinen huone, jonne kiivetään nukkumaan kuumimpaan aikaan. Samanlaisia kattorakenteita on harrastettu myös Yhdysvaltain lounaisosien pueblo-intiaanien parissa.
Sen sijaan tasakatto soveltuu huonosti kosteaan ja kylmään ilmastoon. Pohjoisten leveyspiirien sääoloissa tasakattoa on vaikea rakentaa sellaiseksi, ettei se ala vuotaa jossain vaiheessa.
Tästä huolimatta tasakatot nousivat 1900-luvulla valtavaan suosioon Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 1900-luvun alkupuolen suuret arkkitehdit kuten Le Corbusier, Mies van der Rohe ja Bauhaus-koulun perustaja Walter Gropius suosivat tasakattoa: se oli eräs arkkitehtuurin funktionalismin perustunnus-merkkejä. Tasakatto pelkisti talon muodon laatikoksi — siinä ei ollut mitään ylimääräistä eli funktionalistien vihaamia koristeluita. Tasakatto toisaalta myös vapautti rakennuksen pohjan muotoilun. Talosta oli helppo tehdä pohjaratkaisultaan monikulmainen, kun katonharjoja ei tarvinnut miettiä.
Suomeen tasakatot rantautuivat 1930-luvulla Alvar Aallon ja muiden modernistien myötä. Aluksi Suomen funkkistaloissa saattoi kuitenkin olla niin sanottu pulpettikatto, yhteen suuntaan matalassa kulmassa viettävä katto. Tämä poikkeus funktionalismin filosofiasta saatettiin häveliäästi kätkeä fasadin jatkeiden taakse. Hiljalleen aitoja tasakattoja alkoi ilmaantua uusiin julkisiin rakennuksiin. Asuintaloissa oli kuitenkin useimmiten yhä harjakatto. Alvar Aalto oli tosin suunnitellut 1930-luvun alussa Viroon tasakattoisen asuintalon, Villa Tammekannin. Oireellisesti sen tasakatto alkoi vuotaa lähes heti. Syynä tosin pidettiin heikkolaatuista katemateriaalia.
Suomen ilmastossa on vaikea rakentaa tasakattoa, joka ei ala vuotaa.
Sodan jälkeen tasakatot jatkoivat yleistymistään. Varsinaiseksi muodiksi ja jokatalon ratkaisuksi ne nousivat kuitenkin vasta i960- ja 1970-lukujen taitteessa. Käännekohtana pidetään usein Suomen ensimmäisiä asuntomessuja Tuusulassa vuonna 1970. Siellä esiteltiin useita tasakattoisia pientaloja. Seuraavina vuosina vastaavia alkoi nousta lähes jokaiseen Suomen niemeen ja notkelmaan.
Kattohuopayhdistys tutkitutti eri kattomuotojen suosiota rakennusalan ihmisillä vuonna 1974. Suurin osa kannatti pientaloon loivaa kattoa. Tasakaton suosio oli 28 prosenttia ja harjakaton 22. Arkkitehdit olivat tasa-kattointoisimpia: heistä sitä parhaimpana piti 35 prosenttia. ”Me nuoret arkkitehdit ihailimme tasakattoja yli kaiken. Se oli mannermaista ja hienoa, emmekä me halunneet tehdä muuta kuin tasakattoja”, muisteli Museoviraston yliarkkitehti Martti Jokinen noita aikoja Yleisradion Priima-ohjelmassa vuonna 2008.
Oikeastaan jo samaisella 1970-luvulla huomattiin, että tasakattotalot olivat virhe. Julkisissa rakennuksissa ne saattoivat vielä menetellä, kun rakennuksia huollettiin viran puolesta ja runsaammalla budjetilla. Sen sijaan pientaloissa tasakaton kunnossapito vaati enemmän toimenpiteitä kuin mitä ihmiset olivat tottuneet katoilleen suomaan. Tyypillisesti tasakatto vietti keskikohdallaan olevaa kattokaivoa kohti. Sieltä vesi johdettiin viemäriin. Kattokaivo olisi pitänyt siivota roskasta useita kertoja vuodessa. Jos kattokaivo tukkeutui, katolle muodostui vesilätäkkö. Seisova vesi löytää kyllä tien rakenteisiin, jos väyliä suinkin on.
Ja väyliä syntyi luonnostaan. Pakkaset koettelivat kattomateriaalien kestoa. Bitumien käyttäytyminen muuttuu kylmässä: ne halkeilevat helposti. Kun halkeamiin menee vettä, joka sitten jäätyy, halkeamat suurenevat. Osan ongelmista aiheuttivat säästöt. Tasakattoihin oli määrätty usein kolminkertaiset katteet. Se olisi tullut hyvällä materiaalilla kalliiksi, joten halpahallista haettiin huokeinta. Saatiin ilahduttavan halpa katto, joka tosin alkoi vuotaa parin vuoden sisään.
Tasakattojen täyskieltoa harkittiin jo 1976, kun Rakennusinsinööriliitto julkaisi ensimmäiset kosteuseristysohjeet, mutta siihen ei uskallettu mennä, kun ei vielä ollut tarpeeksi tietoa ongelmista. Vuonna 1978 Tasakattoura-koitsijat julkaisivat vihdoin ohjevihon nimeltä Toimiva tasakatto. Toimimattomia oli rakennettu jo yli 10 vuotta, joten ohjeet tulivat liian myöhään.
Puuttunutta tietoa tasakattojen ongelmista saatiin runsaasti vuonna 1982, kun diplomi-insinööri Erkki Tikkanen teki tutkimuksen tasakattojen vaurioista. 60 prosenttia tasakatoista oli sellaisia, ettei niitä saanut kuntoon edes korjaamalla. Jo 1970-luvun puolella tasakattoja alettiin vähin äänin muuttaa harjakatoiksi. Esimerkiksi moniin Tuusulan vuoden 1970 asuntonäyttelytaloihin vaihdettiin myöhemmin harjakatto. Puhtaita tasakattoja ei ole tehty pientaloihin enää 1980-luvun jälkeen.
Harjakatto. Двускатная крыша.
Tasakatot olivat syypäitä lukuisiin kosteusvaurioihin, jotka yhdessä muiden rakennus- ja suunnitteluvirheiden kanssa ovat aiheuttaneet tuhansille suomalaisille terveysongelmia homealtistusten muodossa.
Koko ongelman ydin oli siinä, että vaikka talo olisi toteutettu hyvää rakentamistapaa eli virallisia ohjeita noudattaen, tuloksena saattoi olla vuotava, kosteusongelmista kärsivä homepommi. Ohjeet eivät vain perustuneet riittävään tietoon. Johon olisi voinut kuulua esimerkiksi se, että tasakatto on kuivan ja kuuman ilmaston kattoratkaisu.
tasakatto — плоская крыша
kattoratkaisu — решение для крыши (то есть вы выбираете, какая же будет крыша у вашего дома)
soveltua — подходить
harjakatto — двускатная крыша
syypää — виновный, виноватый
homealtistus — воздействие плесени
vuotava — протекающий
homepommi — «бомба с плесенью». По-русски мы бы сказали «мина замедленного действия, связанная с плесенью».
perustua — основываться на чем-либо
Ohjeet eivät vain perustuneet riittävään tietoon. Johon olisi voinut kuulua esimerkiksi se, että tasakatto on kuivan ja kuuman ilmaston kattoratkaisu. — Можно попробовать перевести последнее предложения так: Инструкции не только основывались на достаточной информации. Ведь могло бы прозвучать как пример то, что плоская крыша — это решение для сухого и жаркого климата.
Свежие комментарии