Kansakoulu loi sivistyksen pohjan * Текст

Текст для чтения среднего уровня сложности.

Kansanopetus oli pitkälle 1800-luvulle saakka vanhempien ja kirkon vastuulla. Katekismus päntättiin päähän lukkarinkoulussa, kinkereillä ja rippikoulussa. Tavoitteena oli kristillinen elämäntapa ja esivallan kunnioitus.

Gabriel Ahlmanin tuella perustetut koulut Tampereella ja Gripenbergin koulut Hämeenlinnassa, Porissa ja Sääksmäellä enteilivät uudenlaisia kouluja. Ammatillisten koulujen ensimmäisiin kuuluivat Turussa vuonna 1816 alkanut kätilöiden koulutus ja 1838 alkanut kauppakoulu. Kun triviaalikoulut vuonna 1830 menettivät oikeuden päästää oppilaitaan yliopistoon, alettiin perustaa oppikouluja. Vuoden 1843 koulujärjestyksen jälkeen Suomi sai ensimmäisenä Pohjoismaissa valtion tyttökoulut.

Uno Cygnaeuksen (1810-1888) tehtäväksi tuli Suomen kansakoululaitoksen rakentaminen. Toimittuaan ensin pappina mm. Alaskassa — jonne hän rakennutti ensimmäisen protestanttisen kirkon — ja Pietarissa hän kiinnostui kansansivistystyöstä ja esitti 1857 oman ohjelmansa kansanopetuksen järjestämisestä. Tehtyään 1858-1859 opintomatkan Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan Cygnaeus nimitettiin 1861 kansakoulujen ylitarkastajaksi, missä tehtävässä hän jatkoi kuolemaansa saakka.

Cygnaeus toimi aluksi myös Jyväskylään 1863 perustetun opettajaseminaarin johtajana. Jyväskylä oli muutenkin suomalaisen koululaitoksen edelläkävijä. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin sinne vuonna 1858 ja suomenkielinen tyttökoulu 1864. Pian saatiin suomenkieliset oppikoulut kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Ennen 1800-luvun loppua perustettiin opettajaseminaarit Sortavalaan, Raaheen, Raumalle, Heinolaan ja Kajaaniin.

KOULUN PELÄTTIIN KASVATTAVAN HERROJA

Kansakouluasetus annettiin keväällä 1866. Kansakoulujen perustaminen oli kunnille kuitenkin vapaaehtoista ja eteni hitaasti. Koulun pelättiin kasvattavan »vain herroja». Vuonna 1880 vain joka kymmenes suomalainen osasi kirjoittaa, mutta kansankoulujen perustaminen vauhdittui seuraavalla vuosikymmenellä ja vuoden 1900 vaiheilla jo melkein puolet maaseudunkin lapsista kävi kansakoulua. Vaikka vapaaehtoisuuteen perustuva kansakoulu ei vielä tässä vaiheessa ollut koko kansan koulu, se kavensi maan eri osien ja sosiaaliryhmien välisiä eroja ja edisti sääty-yhteiskunnan murenemista.

Yhteiskouluja alettiin perustaa 1880-luvulla ja erillisiä keskikouluja perustettiin seuraavalla vuosikymmenellä. Ensimmäisenä Pohjoismaista nainen suoritti ylioppilastutkinnon Helsingissä 1870. Vuonna 1915 naisia oli ylioppilaista jo 30 %, mikä oli Euroopan korkein luku. Kaiken kaikkiaankin Suomessa lienee noihin aikoihin ollut suhteessa enemmän korkeakouluopiskelijoita kuin missään muualla Euroopassa.

Ensimmäiset kansanopistot perustettiin 1889. Niiden tavoitteena oli Tanskan grundvigilaisen perinteen mukaan nuorille tarkoitettu »koulu elämää varten». Seuraavina vuosikymmeninä kansanopistoja perustettiin runsaasti.

Слова:

katekismus — катехизис,  основные положения христианского вероучения

kinkerit — проверка знаний в катехизисе и священной истории

rippikoulu — конфирмационная школа

esivalta — власти (как нечто целостное)

enteillä — предвещать

kätilö — акушер, акушерка

triviaalikoulu — тривиальная школа, тип школы низшего уровня обучения, действовавший в Финляндии с середины 16 века до середины 19 века

kauppakoulu — торговая школа

sääty-yhteiskunta — сословное общество

kansanopisto — народное училище

Из книги Timo Junkkaala и Erkki Kuusanmäki Suomen tarina. Miten Suomesta tuli Suomi.