Talousihmettä seurasivat vesijohdot, kodinkoneet ja televisiot * Текст для чтения

Текст для чтения на немного упрощенном финском. Уровень сложности для владеющих финским немного выше среднего уровня.

Suomi koki sotienjälkeisinä vuosina todellisen talousihmeen. Talous kasvoi 1950-1974 nopeammin kuin koskaan aiemmin ja Suomi nousi hyvinvointivaltioiden joukkoon. Kiperissä vaiheissa turvauduttiin toistuvasti devalvaatioon, jolla palautettiin viennin kilpailukyky.

Yksi suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillinen piirre oli naisten suuri siirtyminen työelämään. Suomessa on 1970-luvulta lähtien ollut naisia ansiotyössä suhteellisesti eniten länsimaista.

Asumisessa tapahtui 1950-luvulta alkaen suuria muutoksia. Kun vesijohto oli vuonna 1950 vain joka neljännessä asunnossa, vuosikymmen myöhemmin se oli joka toisella. Jääkaappi alkoi yleistyä 1950-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä seja pesukone oli jo joka toisessa asunnossa. Senjälkeen yleistyivät pakastimet, joita vuonna 1975 oli neljässä taloudessa kymmenestä. Astianpesukone oli yhtä yleinen vasta 1990-luvulla.

Yksi taloudellisen vaurastumisen merkki oli television hankkiminen. Ensimmäinen antennien välityksellä esitetty televisiolähetys toteutettiin Suomessa 24.5.1955. Senjälkeen televisio yleistyi nopeasti. Vuonna i960 televisiolupia oli lähes satatuhatta ja vuonna 1969 ylitettiin miljoonan raja. Televisio oli jo 1970-luvulla 90 % kaikista talouksista. Ensimmäiset väritelevisioluvat myönnettiin 1968 ja vuonna 1980 värilupia oli jo enemmän kuin mustavalkoisia.

Televisio mullisti tiedonvälityksen ja viihteen, mutta rapautti samalla perinteistä yhteisöllisyyttä, kun kylässä käyminen ja muu sosiaalinen kanssakäyminen väheni. Sanomalehtien määrässä Suomi oli sotien jälkeen maailman kärkimaita asukaslukuun suhteutettuna ja 1970-luvulla kakkostilalla sanomalehtien levikissä.

KEIHÄSMATKAT JA HUONEENKOKOINEN TIETOKONE

Yksi suuri muutos oli lentoliikenteen lisääntyminen. Malmin vuonna 1936 valmistunut kenttä kävi pian pieneksi ja Vantaan Seutulaan saatiin uusi 1952. Vuonna 1957 suomalaisilla kentillä ylitettiin 400 000 matkustajan raja, 1960-lu-vun alussa miljoonan ja vuonna 1989 oli matkustajia ensimmäisen kerran yli kymmenen miljoonaa.

Tilauslentoturismi lisääntyi 1960-luvulla. Kalevi Keihä-sen Keihäsmatkat veivät tuhannet suomalaiset heidän ensimmäiselle etelänmatkalleen Kanarian saarille 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Espanjan ohella Kreikan saarista tuli suomalaisten kestosuosikki.

Huhtikuussa 1961 julkaistiin valtioneuvoston asettaman tietojenkäsittelykomitean ensimmäinen mietintö: Elektronisten tietokoneiden käyttöönotto valtionhallinnon piirissä. Suomen ensimmäinen tietokone oli otettu käyttöön Postipankissa 1958.

Ensi. Ensi oli Suomen ensimmäinen tietokone, joskin käyttöönotossa laitetta kutsuttiin vielä ”elektroniteknilliseksi tietojenkäsittelykoneeksi”. Ensi otettiin käyttöön Postisäästöpankissa 17. lokakuuta 1958. Tietokoneen malli oli IBM 650.

Huoneen kokoiset koneet siirsivät Suomenkin uuteen aikaan. Pian koneet pienenivät ja mullistivat sekä työnteon että vapaa-ajan. Tuskin kukaan aavisti, millaisen muutoksen alkua tietokoneen kehittäminen merkitsi.

Слова:

koki talousihmeen — испытала экономическое чудо

hyvinvointivaltio — дословно «государство хорошего самочувствия», в западной политологии «государство всеобщего благоденствия»

ansiotyö — оплачиваемый труд, оплачиваемая работа

Keihäsmatkat — финское туристическое агентство, устраивавшее чартерные полеты для финских туристов в 60-70-е годы прошлого века в Канарские острова и Мадейру.

rapauttaa — разъедать, разрушать

televisio rapautti samalla perinteistä yhteisöllisyyttä — телевидение разрушило (разъело) одновременно традиционную коллективность

mietintö — заключение