Текст для чтения среднего уровня сложности.
1900-luvun alussa Euroopan suurten valtioiden keskinäiset suhteet olivat melko huonot. Valtiot kilpailivat keskenään monissa asioissa, kuten siirtomaiden hankkimisessa, teollisuudessa ja kaupankäynnissä. Joillakin mailla oli myös yhteisiä tavoitteita, ja ne olivat liittoutuneet toistensa kanssa. Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia kuuluivat kolmiliittoon, ja Ranska ja Venäjä kuuluivat kaksiliittoon. Iso-Britannia oli solminut yhteistyösopimuksen sekä Ranskan että Venäjän kanssa.
Vaikka Euroopan maiden välillä oli jo kauan ollut kiistoja, vasta Itävalta-Unkarin ja Serbian välinen kiista sytytti suursodan. Serbia halusi olla yhtä suuri valtio kuin kaikki muutkin ja halusi itselleen Bosnian ja Hertsegovinan, jotka kuuluivat Itävalta-Unkarille. Monet Bosnian ja Hertsegovinan asukkaat halusivat itsekin, että alueet liitettäisiin Serbiaan tai että ne saisivat itsenäisyyden. Itävalta-Unkari ei kuitenkaan halunnut luopua alueista. Tämän takia bosnialainen Gavrilo Princip surmasi Itävalta-Unkarin arkkiherttuan, eli tulevan kuninkaan, Frans Ferdinandin 28.6.1914. Itävalta-Unkari syytti Serbiaa kruununperillisen murhasta ja julisti sodan Serbialle 28.7.1914.
Saksa auttoi Itävalta-Unkaria sodassa, ja maita sanottiin keskusvalloiksi. Serbian puolelle tulivat Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia, ja näitä maita sanottiin ympärysvalloiksi. Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa kolmiliittoon kuulunut Italia kuului sodassa ympärysvaltoihin.
Keskusvallat ja ympärysvallat taistelivat keskenään monessa eri paikassa. Lännessä, länsirintamalla, taistelivat Saksa ja Ranska. Saksalaiset yrittivät valloittaa Ranskan, mutta eivät onnistuneet. Sota oli asemasotaa, mikä tarkoittaa, että sotilaat taistelevat yhdessä paikassa eivätkä tee suuria hyökkäyksiä. Idässä, itärintamalla, taistelivat yhdessä Saksa ja Itävalta-Unkari Venäjää vastaan. Aluksi venäläiset voittivat taisteluita, mutta elokuussa 1914 he hävisivät saksalaisille Tannenbergin taistelun. Tämän jälkeen saksalaiset valloittivat alueita Venäjältä. Vuonna 1917 Yhdysvallatkin tuli mukaan sotaan ja liittyi ympärysvaltoihin. Sodassa oli mukana yhteensä yli 20 valtiota.
Maaliskuussa 1918 Saksa solmi rauhan Venäjän kanssa. Sen jälkeen Saksa hyökkäsi uudelleen Ranskaan, mutta hävisi taistelun Yhdysvaltoja ja muita ympärysvaltoja vastaan. Ensimmäinen maailmansota päättyi rauhaan, joka solmittiin Ranskassa, Versaillesin kaupungissa kesäkuussa 1919. Koska teollisuus ja tekniikka olivat kehittyneet paljon, sodassa käytettiin uusia aseita. Niitä olivat tankit eli suuret hyökkäysvaunut, lentokoneet, taistelukaasut sekä konekiväärit. Siksi ensimmäisessä maailmansodassa kuoli enemmän ihmisiä kuin missään muussa sodassa aikaisemmin.
Muut maat olivat sitä mieltä, että Saksa oli syyllinen ensimmäiseen maailmansotaan. Saksa joutui luovuttamaan monia alueita muun muassa Puolalle ja Ranskalle. Saksassa ei saanut olla paljon aseita eikä suurta armeijaa. Saksalaiset pitivät rauhanehtoja kovina ja epäoikeudenmukaisina eli heille väärinä. He sanoivat rauhaa häpeärauhaksi. Mikään valtio ei enää halunnut sotaa. Siksi perustettiin Kansainliitto, joka valvoi, ettei sotia enää tulisi.
Свежие комментарии