Как картошка, водка и кофе пришли в Финляндию

Небольшие и относительно простые тексты по истории Финляндии к 100-летию независимости этой страны.

Из книги «Suomen tarina. Miten Suomesta tuli Suomeen». 

PERUNA SYRJÄYTTI NAURIIN

Espanjalaiset toivat perunan Eurooppaan Etelä-Ame-rikasta 1500-luvulla. Ruotsiin peruna tuli 1655 ja Suomeen viimeistään 1720-luvulla, jolloin perunaa tiedetään viljellyn Fagervikin kartanossa Inkoossa. Peruna yleistyi, kun vuonna 1762 Pommerin sodasta palanneet sotilaat toivat perunoita tullessaan.

Perunanviljelyä edisti mm. Asikkalan seurakunnan kappalainen Axell Laurell, jonka kerrottiin kehuneen perunoita kaikissa saarnoissaan. Hän julkaisi opaskirjan perunan viljelystä 1773.

Pian peruna sivuutti nauriin Suomen tärkeimpänä viljelys- ja ruokakasvina. Naurista tiedetään vilj ellyn Suomessa jo esihistoriallisena aikana. 1800-luvulla perunan merkitys oli jo niin suuri, etteivät viljasadon katovuodet enää aiheuttaneet yhtä pahaa katastrofia kuin aiemmin.

VIINAA JA KAHVIA JUOTIIN KIELLOISTA HUOLIMATTA

Suomalaiset oppivat viinan polttamisen viljasta venäläisiltä sotilailta 1500-luvun lopulla. Kun viljasta oli pulaa ja sen tuontia haluttiin rajoittaa, viinanpolttoa koetettiin vähentää verolla ja kielloilla. Kun kieltolaki astui voimaan vuonna 1756, takavarikoitiin 169132 viinapannua. Kielto jäi kuitenkin lyhyeksi. Valtio tarvitsi lisätuloja ja kumosi kiellon jo 1760.

Viinan kulutus kasvoi voimakkaasti. 1700-luvun lopulla yli 15-vuotiaat miehet joivat keskimäärin 15 litraa sataprosenttista alkoholia vuodessa. Kun alkoholinkäytön ongelmiin alettiin kiinnittää huomiota, se nähtiin enemmän kansantaloudellisena kuin moraalisena kysymyksenä.

Turkulainen Axel Käg oli luultavasti ensimmäinen suomalainen, joka sai maistaa kahvia. Se tapahtui Persian matkalla 1637. Ruotsiin kahvi tuli 1700-luvulla, mutta se kiellettiin kolme kertaa muutamaksi vuodeksi kerrallaan, koska sen tuonti vei valtion varoja. Samasta syystä kiellettiin vuonna 1760 myös kaakao, useimmat ulkomaiset viinit, miesten silkki- ja samettivaatteet, posliinituotteet ja liian koristeelliset ruumisarkut. Asetuksilla oli myös moraalisia tavoitteita, mutta ilmeisesti ne pikemminkin yllyttivät ihmisiä kiellettyjen tavaroiden käyttämiseen.

Viimeisen kahvikiellon kumoamista vuonna 1802 kuningas perusteli sillä, että alamaiset ovat säälittäviä lurjuksia, jotka eivät voineet olla ilman kahvia vaan hankkivat ja joivat sitä joka tapauksessa salaa. Kahvista tulikin jo 1800-luvun lopulla Suomessa koko kansan juoma. Nykyään suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin ketkään muut koko maailmassa.

Слова:

kappalainen — капеллан (Священник при капелле или помощник приходского священника в католической церкви; священник в армиях некоторых государств.)

säälittäviä lurjuksia — достойные жалости негодяи

Сама фраза просто великолепна:

Последнюю отмену на кофе в 1802 году король обосновал тем, что подданные — достойные жалости негодяи, которые не могут быть без кофе, а достают и пьют его в любом случае тайно.