Статья из газеты «Helsingin sanomat».
Для не владеющих финским.
В статье рассматривается свежая статистика, согласно которой Швеция обогнала Финляндию в рождаемости, и, более того, в Финляндии смерность превысила рождаемость, и отвечается на вопрос, почему это происходит.
- Опровергается представление, что это вызвано большим количеством многодетных семей-иммигрантов в Швеции.
- Говорится о том, что в Швеции более позитивные экономические изменения, чем в Финляндии.
- В Швеции более гибкая система частичной занятости, которая позволяет и работать и заниматься ребенком.
- В Швеции более развита помощь родителям в воспитании детей.
- В Финляндии более высоко употребление алкоголя, что не способствует укреплению семей.
Miksi Ruotsissa on vauvabuumi, kun Suomessa kuollaan enemmän kuin synnytään? Suomalaisten parinmuodostus ontuu, sanovat tutkijat.
Suomi ja Ruotsi ovat vaihtaneet syntyvyydessä ykkös- ja kakkossijaa noin kymmenen vuoden välein, mutta nyt niin ei näytä käyvän. Perusero tulee siitä, että Ruotsissa parinmuodostus on jouhevampaa.
Mari Manninen HS
Julkaistu: 31.1.2017
Источник:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005067452.html
Jotain jännittävää tässä on: Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomessa ja Ruotsissa oletettiin naisten tekevän elämänsä aikana saman määrän lapsia. Sen jälkeen Suomen syntyvyys jäi Ruotsista jälkeen. Vuonna 2015 hedelmällisyysluku oli Ruotsissa 1,85 lasta naista kohden, Suomessa 1,65.
Viime vuonna Suomessa syntyi ensi kertaa rauhan aikana vähemmän ihmisiä kuin kuoli.
Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti vaihtaneet syntyvyydessä ykkös- ja kakkossijaa noin kymmenen vuoden välein, mutta nyt niin ei näytä käyvän.
Mistä erilainen kehitys johtuu? Naapurimaat ovat kumminkin yhteiskunniltaan monin tavoin samankaltaisia, lähes siskoksia.
Äkkiseltään veikkaisi, että Ruotsin runsas maahanmuuttajaväestö selittää eron, koska monissa kaukomaissa arvostetaan monilapsisia perheitä.
Eipä selitäkään. Toki maahanmuuttajien iso joukko on ihan itsessään kasvattanut kovasti Ruotsin väestöä, ja maahanmuuttajista monet ovat nuorina lapsentekoiässä. Hedelmällisyyslukua se ei silti paljon heilauta.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kertoo, että uusi väestö mukautuu sukupolvessa tekemään yhtä monta lasta kuin maassa on tapana.
Muutos onkin tapahtunut täällä itänaapurissa. Ruotsalaisperheet ovat päätyneet ja päätyvät yhä hyvin usein kahteen lapseen – Suomessa on puolestaan ollut enemmän ääripäitä, sekä lapsettomia että suurperheitä. Ero Ruotsiin kasvaa, kun Suomessa suurperheet eli vähintään kolmelapsiset perheet vähentyvät ja lapsettomien määrä lisääntyy.
Lapsettomuuteen on tutkitusti monia syitä, vahvimpana puolison puute. Perusero tulee siitä, että Ruotsissa parinmuodostus on jouhevampaa.
”Suomessa on vanhanaikaisempi ja sukupuolisidonnaisempi kuvio, jossa sekä korkeasti koulutettujen naisten että vähän koulutettujen miesten on vaikeampi löytää sopivia partnereita”, kertoo väestötieteen professori Gunnar Andersson Tukholman yliopistosta.
Ruotsin modernimmassa kuviossa naiselle perheen ja uran yhdistäminen on helpompaa, eikä miehelle aseteta yhtä paljon painetta perheenelatuksesta.
Rotkirch arvelee, että myös suomalaisten runsaampi alkoholinkäyttö tekee parisuhteista epävakaampia tällä puolen Pohjanlahtea. Se heikentää syntyvyyttä.
Mutta mikä nyt lisää lapsettomuutta juuri Suomessa? Väestöliiton perhebarometrissä havaittiin toissa vuonna lapsettomuuden ihanteen kasvaneen ja erityisen paljon vähätuloisten ja työttömien keskuudessa. Osasyynä saattavat olla taloudellisesti huonot ajat.
”Puolet lapsettomista nuorista aikuisista sanoo, että taloudellisen tilanteen heikkous ja työtilanteen epävarmuus vaikuttaa siihen, että he lykkäävät tai ovat luopuneet lastenhankinnasta”, Rotkirch sanoo.
”Viime vuosien julkisessa keskustelussa on vahvasti ollut esillä perhetukien leikkaaminen.”
Ruotsissa talous on hyrrännyt vahvemmin ja julkinen keskustelu on ollut valoisampaa. Ruotsalaiset ovat ennen olleet herkkiä reagoimaan ympäristön signaaleihin ja Ruotsin hedelmällisyyskäyrä on sahannut Suomen käyrää jyrkemmin. Andersson kutsuukin ruotsalaisia laumasieluiksi.
Suurimman eron ruotsalais- ja suomalaisperheiden kannalta Rotkirch näkee kumminkin työpaikkakulttuureissa: ”Ruotsissa ymmärretään paremmin perheen ja työn yhteensovittamista. Työntekijä nähdään kokonaisvaltaisemmin ihmisenä, jolla on muutakin elämää, kuten perhettä. Tällaista asiaa ei vain lailla muuteta, se on ilmapiiriasia.”
Perhebarometrissa suomalaiset kaipasivat juuri joustoa perheen ja työn yhteensovittamiseen. Se oli tärkeämpää kuin tukien suuruus.
Onko ruotsalainen työpaikkaidylli totta?
Siihen vastaa Karla Loppi, pienen lapsen äiti, joka on viime vuosina työskennellyt molemmissa maissa. Loppi oli sairaanhoitajana Tukholmassa vuosina 2014 ja 2015, nyt hän on Helsingissä neuvolassa terveydenhoitajana.
”Suomessa on aika mahdoton tehdä osa-aikaista työtä. Olet joko kotona tai kokopäiväisesti töissä. Ruotsissa työpaikallani osa-aikatyö oli hyvin yleistä”, Loppi kertoo käytännön eroja ruotsalaisista joustoista.
Senkin Loppi allekirjoittaa, että ruotsalaistyöpaikalla on helppo kertoa omista ongelmistaan ja tulla ymmärretyksi. Työyhteisö hohkaa empatiaa, virheistäkin huomautetaan ystävällisesti.
”Työtekijöitä huomioidaan koko ajan, esimerkiksi juhannuspäivystäjille tarjotaan herkkuja. Työpaikan kokouksissa jaetaan usein henkilökohtaisia kuulumisia.”
Tasa-arvo on Suomea pidemmällä, ainakin Tukholmassa. Loppi kertoo, että hänen ympärillään isät jäivät järjestään hoitamaan lasta, kun tämä täytti noin vuoden.
”1–2-vuotiaat kävivät muskarissa lähes kaikki isiensä kanssa. Suomessa on ihan toinen tilanne. Kun mieheni oli Suomessa hoitamassa lasta kotona, hän näki yhden toisen lähistön miehen työntävän päivisin lastenrattaita.”
Ruotsalaisten empatialla on kuitenkin rajansa. 3-vuotiasta kotona hoitanutta Lopin miestä kummasteltiin.
”Lapset pannaan Ruotsissa 2-vuotiaana päivähoitoon. On vähän häpeällistä, jos 3-vuotias on kotona.”
Suurimman syyn ruotsalaisten lastentekohaluille Loppi löytää naapureiden vankkumattomasta uskosta tulevaan.
”He ovat optimistista väkeä. Ja miksi eivät olisi? Nuoret pääsevät töihin, ja Tukholmassa rakennetaan paljon. Kaikki uskovat, että totta kai päiväkotipaikka löytyy. Siihenkin saattaa luottaa.”
Onko mahdollista, että suomalaistenkin lastentekohalut lisääntyvät aikojen parantuessa?
”Nyt kun Suomessa lama alkaa olla ohi, voi olla, että keskustelemme pian siitä, kuinka syntyvyys jälleen nousee”, Anna Rotkirch sanoo.
Vai jatkaako Suomen syntyvyys vähenemistään kohti keskieurooppalaista tasoa? Ruotsin kaulaa voi ainakin olla vaikea kuroa kiinni.
Свежие комментарии