100 totuutta Suomesta * Текст для чтения | Финляндия: язык, культура, история

Suomi on maailman paras maa, ainakin suomalaisille

On lottovoitto syntyä suomalaiseksi. Näin on sanottu jo monien vuosien ajan. Onko tämä totta? Onko Suomi hyvä vai huono maa elää ja asua?

— Suomalaiset ovat totista kansaa. He vaikenevat kahdella kielellä, ruotsiksi ja suomeksi. Onko tämäkään väite totta?

Tässä kirjassa on 100 tosiasiaa Suomesta. Joukossa on hauskoja juttuja ja tiukkaa asiaa. Yhteistä näille kaikille on, että ne kaikki ovat totta, tai ainakin melkein.

Monista asioista, esimerkiksi suomalaisten elämäntavoista, käytöksestä, ruuista ja juomista voi olla montaa mieltä. Itse asiassa tämä on jo ensimmäinen totuus: Suomessa asioista ja suomalaisista voi ja saa olla erilaisia mielipiteitä ja käsityksiä.

Minä uskon, että Suomi on maailman paras maa!

Joka päivä Suomeen syntyy ja muuttaa muualta maailmalta uusia tulevia suomalaisia. Tervetuloa joukkoomme! Olen varma, että ennen pitkää myös te, uudet suomalaiset uskotte, että Suomi on maailman paras maa, ainakin meille suomalaisille, vanhoille ja uusille.

Perusasioita Suomesta

Miten nimet «Suomi” ja ”Finland” ovat syntyneet? Ketä ovat suomalaiset ja kuinka paljon heitä on? Millainen on Suomen lippuja kansallislaulu?

Mitä nähtävää Suomessa on ja miten suomalaiset suhtautuvat naapurimaihinsa?

Miten työpaikalla käyttäydytään ja millainen liikenne on Suomessa?

Muiden muassa näistä asioista on tietoa tässä luvussa.

**1 * Suomi tarkoittaa hienoa maata**

Nimi Suomi on hyvin vanha, ja sen synnystä on erilaisia käsityksiä. Todennäköisimmin Suomi-nimen taustalla on vanha ihmistä merkinnyt sana, jolla tuhansia vuosia sitten täällä asuneet ihmiset kutsuivat itseään.

Nimi Suomi tarkoittaa siis ihmistä tai jopa joukkoa ihmisiä.

Ruotsin ja englannin kielissä Suomesta käytetään sanaa Finland. Saksaksi Suomi on Finnland, ranskaksi Finlande ja espanjaksi Finlandia.

Varmuudella ei tiedetä, mistä sana «Finland” on peräisin, ja mitä se tarkoittaa? Eräät tiedemiehet arvelivat jo 1500-luvulla, että sana «Finland” tarkoittaa «hienoa maata”. Ruotsin kielen sana ”fin” tarkoittaa hienoa ja sana ”land” tarkoittaa maata. Näin Finland tarkoittaa «hienoa maata”.

Suomi oli pitkään noin 1100-luvulta aina vuoteen 1808 asti osa Ruotsia.

Ruotsalainen historian tutkija Herman Lindqvist on kertonut, että kun Ruotsin vallan aikana Suomea verrattiin Ruotsiin, sitä pidettiin kauniimpana ja kaikin puolin parempana maana kuin Ruotsia. Onko tämä totta, sitä ei tiedetä. Me suomalaiset mielellämme uskomme, että asia on juuri näin, koska onhan Suomi hieno maa.

**2 * Suomi on tasavalta**

Suomen tasavalta eli Suomi on valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja on EU:n eli Euroopan unionin jäsen.

Suomen naapurina idässä on Venäjä, pohjoisessa Norja, lännessä Ruotsi ja etelässä meren takana Viro.

Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomen tasavallan presidentti on Sauli Niinistö. Rahana Suomessa käytetään EU:n yhteistä rahaa euroa. Suomessa asui vuonna 2015 noin 5,5 miljoonaa henkilöä.

**3 * Suomen kieltä on vaikeaa oppia**

Moni on sanonut, että suomen kieltä on vaikea oppia. Monien äänteiden, esimerkiksi ä- ja ö-kirjainten lausuminen on vaikeaa. Lisäksi yhdyssanat ja lauserakenteet tuntuvat vaikeilta.

On hyvä muistaa, että lähes 6 miljoonaa ihmistä osaa suomea, eli kyllä suomen kielen oppii. Suomen kieli äännetään lähes samalla tavalla kuin se kirjoitetaan. Tämä on oppimista helpottava asia.

Suomi ei ole Suomen ainoa kieli. Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Lisäksi Lapissa, Pohjois-Suomessa puhutaan saamea.

Suomea puhuu äidinkielenään noin 4,9 miljoonaa ja ruotsia hieman alle 300 000 henkilöä. Suomea puhuu koko maailmassa noin 6 miljoonaa ihmistä. Monet suomalaiset puhuvat hyvää englantia.

Ilman omaa kieltä ei olisi Suomea. Suomen kielessä elää suomalaisuus eli oma kulttuurimme ja perinteemme ja niiden kautta myös ajattelutapamme. Jos ei olisi suomen kieltä, mitä me olisimme? Ruotsalaisia? Voi kauhistus!

**4 * Suomalaiset vanhenevat ja väestö muuttuu**

— Keitä me suomalaiset olemme? Virallisesti suomalaisella tarkoitetaan ihmistä, jolla on Suomen kansalaisuus. Suurin osa suomalaisista on tietysti syntynyt Suomessa. Entistä enemmän on suomalaisia, jotka ovat syntyneet muualla ja saaneet Suomen kansalaisuuden.

Ulkomaalainen, joka on asunut kuusi vuotta Suomessa ja elänyt nuhteetonta elämää, voi hakea Suomen kansalaisuutta ja saada sen. Lisäksi on osattava suomen tai ruotsin kieltä. On paljon muiden muassa venäläisiä, virolaisia ja somaleja, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden.

Suomessa eläkeläisten määrä kasvaa. Suomalaisia syntyy liian vähän ja siksi vanhusten osuus väestöstä nousee. Nykyisin naiset elävät keskimäärin 82-vuotiaaksi ja suomalaisten miesten odotetaan elävän 76-vuotiaaksi.

Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 5 487 308. Viime vuosina Suomen väkiluku on kasvanut. Merkittävänä syynä tähän on ollut maahanmuutto. Vuonna 2015 maahanmuutto Suomeen lisääntyi voimakkaasti, jopa räjähdysmäisesti.

Maahanmuuton lisäksi Suomeen tarvitaan lisää lapsia. Muuten Suomesta tulee vain eläkeläisten maa.

**5 * Maahanmuuttajista uusia suomalaisia**

Vuonna 2015 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan yli 230 000 ulkomaalaista henkilöä. Nykyisin Suomeen muutetaan perheen yhdistämisen, työn ja opiskelun perusteella. Suomessa suurin vieraskielisten ryhmä vuonna 2015 oli viroa äidinkielenään puhuvat. Heitä on yli 50 000 henkilöä. Viroa puhuvien jälkeen suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat venäläiset, somalit, ruotsalaiset ja kiinalaiset.

On tärkeää, että kaikki uudet suomalaiset kotoutuvat uuteen kotimaahansa Suomeen. Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että henkilö löytää kodin Suomesta ja oppii tietoja ja taitoja, joita tarvitsee suomalaisessa yhteiskunnassa.

**6 * Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa**

— Kun saavuin perheeni kanssa Irakista Turkkiin, oli meidän kaikkien tarkoitus jatkaa matkaa yhdessä eteenpäin. Salakuljettaja kuitenkin päätti toisin. Hän sanoi, että voi ottaa vain minut mukaansa rekkamatkalle Euroopan halki. En ole kuullut perheestäni sen jälkeen mitään.

— Minulla on kaksi unelmaa. Haluaisin saada vanhempani Suomeen ja opiskella rakennusalaa, kertoo Suomeen yksin saapunut 19-vuotias Hawkar Aref Mohamed.

Ihminen voi joutua kotimaassaan vainotuksi vaikkapa uskonnon, kansallisuuden tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Hän voi joutua myös pakenemaan sotaa. Muiden muassa näissä tapauksissa, hän on oikeutettu hakemaan turvapaikkaa toisesta valtiosta.

Pakolaistilanne maailmassa on pahempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. YK:n pakolaisjärjestö mukaan vuoden 2014 lopussa oli lähes 60 miljoonaa ihmistä paennut kodeistaan, ja määrä nousee ennätystahtia. Kun ihminen joutuu lähtemään kotoaan ja asettumaan vieraaseen maahan, se on hänelle aina suuri mullistus ja järkytyskin.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Samanaikaisesti myös suomalaisten asenteet yleensä maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita kohtaan ovat tiukentuneet. Suomessa maan talous on huonossa kunnossa.

Tämän vuoksi palveluista on jouduttu tinkimään ja moni on menettänyt työpaikkansa. Kaikki tämä synnyttää kansalaisten keskuudessa epävarmuutta omasta ja lähipiirin toimeentulosta. Tällaiset ajatukset vaikuttavat asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan.

Maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista suomalaisilla on myös hyviä kokemuksia. Iltalehden haastattelussa eräs nainen kertoo:

— Asun vastaanottokeskuksen lähellä. Meillä oli viisihenkinen irakilaisperhe kylässä. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta hauskaa oli koko ajan. Mukavia ihmisiä. Olen järjestänyt täällä paikallisten ja turvapaikanhakijoiden tapaamisia. Kaikki ovat olleet tosi tyytyväisiä.

**7 * Kaikki saavat liputtaa**

Suomen lipun nostaminen salkoon on iloinen asia. Siihen ei tarvita virallista liputuspäivää. Syntymäpäivää ja vaikkapa kesäloman alkamista voi juhlistaa liputtamalla. Toisaalta Suomen lipulla suomalaiset osoittavat myös isänmaallisuuttaan ja arvostusta maan merkkihenkilöille ja virallisille tapahtumille.

Suomen lippu eli siniristilippu on Suomen tasavallan tunnus. Lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Valkoinen väri kuvaa lunta. Sininen väri kertoo merestä ja Suomen monista järvistä. Lippu on ristilippu, kuten muillakin Pohjoismailla.

Oma lippu on suomalaisille tärkeä. Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Yleensä Suomen lippua kohdellaan kunnioittavasti ja sen käytöstä on omat säännöt.

Viime vuosina Suomen lipun käyttö on muuttunut. Suurissa urheilukilpailuissa urheilijat käärivät lipun ympärilleen. Katsomot ovat täynnä eri maiden lippuja. Suomessa lippua käytetään myös mielenosoituksissa, jolloin siihen on ehkä kirjoitettu iskulauseita. Osa suomalaisuutta on jatkuva keskustelu siitä, millä tavalla Suomen lippua saa käyttää.

**8 * Maamme-laulu on itsenäisyyden tunnus**

Maamme on Suomen kansallislaulu. Johan Ludvig Runeberg kirjoitti sen sanat vuonna 1846, ja laulun sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848. Viron kansallislaulussa on sama sävel.

Suomen kansallislaulu, Maamme esitettiin ensimmäisen kerran 13. toukokuuta 1848. Sen hetken ja tapahtuman merkitystä on nykyisessä itsenäisessä valtiossa vaikea kuvitella. Suomen nimestä käytiin kiistaa. Omaa lippua ei ollut. Tuona päivänä harpattiin maamme historiassa pitkä askel kohti suomalaisuutta. On tärkeää muistaa, että 1800-luvun alussa oli irtaannuttu Ruotsista ja kuuluttu 40 vuotta suureen Venäjään. Ajatusta Suomen itsenäisyydestä ei vielä ollut olemassa kuin joidenkin haaveissa.

Maamme-laulussa on 11 säkeistöä. Yleensä laulusta lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö. Se on hyvä, sillä toisessa säkeistössä todetaan, että ”On maamme köyhä ja siksi jää”. Ja näinhän asia ei ole!

**10 * Suomessa on paljon nähtävää**

Eniten suomalaisia asuu maan pääkaupungin Helsingin ympäristössä, pääkaupunkiseudulla. Espoo ja Vantaa ovat suurimmat pääkaupunkiseudun kaupungit. Muita isoja kaupunkeja ovat Tampere ja Turku.

Suomessa on paljon nähtävää. Tutustu vaikka näihin seuraaviin paikkoihin.

Helsingissä on Suomen vilkkain kulttuurielämä. Senaatintori ja Suomenlinna ovat merkittäviä nähtävyyksiä Helsingissä. Kauppatorin vieressä on Presidentinlinna. Lapset viihtyvät Korkeasaaren eläintarhassa ja Linnanmäen huvipuistossa.

Turusta löytyy keskiaikaisia nähtävyyksiä. Turussa on vanha tuomiokirkko ja Turun linna on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä linnoista.

Saaristomeri yhdistää Turun ja Ahvenanmaan. Tämän veroista rannikkosaaristoa ei ole missään muualla maailmassa. Turun rannikolta Ahvenanmaalle asti ulottuvan Saaristomeren alueella on yli 40 000 saarta, joilla on kesämökkejä. Monet retkeilevät veneillä saaristomerellä.

Ahvenanmaan pääkaupunki on Maarianhamina ja saarella on helppoa pyöräillä.

Tampere tunnetaan tehdaskaupunkina. Kaupungin keskustassa on vielä monta punatiilistä tehdasrakennusta, joissa nyt on kauppoja ja toimistoja. Tammerkoski virtaa kaupungin läpi. Tampere on vilkas teatterikaupunki.

Pori tunnetaan Pori Jazzista ja Yyterin hiekkarannoista.

Vaasasta Pohjanmaalta löytyy Merenkurkun ainutlaatuinen saaristo.

Seinäjoella on monta Alvar Aallon kuuluisaa rakennusta, muiden muassa Seinäjoen kirkko, Lakeuden risti. Tangomarkkinat järjestetään Seinäjoella.

Jyväskyläkin tunnetaan Alvar Aallosta. Jyväskylän Harju ja näkötorni hallitsevat kaupungin keskustaa. Jyväskylä tunnetaan myös koulukaupunkina.

Kuopion kuuluisimmat paikat ovat tori ja Puijon torni. Torilla voi syödä kalakukkoja, jossa taikinakuoren sisään on leivottu kalaa sekä sian kylkilihaa.

Lappeenrannasta pääsee Saimaan kanavaa pitkin Venäjälle Viipuriin. Lappeenrannassa on vanha linnoitus.

Savonlinnan Olavinlinna ja Kerimäellä sijaitseva maailman suurin puukirkko kuuluvat alueen nähtävyyksiin. Joka kesä järjestetään Savonlinnan oopperajuhlat.

Joensuu on Pohjois-Karjalan keskus, jossa voi herkutella ja syödä karjalanpiirakkaa. Monet taiteilijat ovat maalanneet Pohjois-Karjalan jylhiä maisemia. Kuuluisin maisema avautuu Kolin laelta.

Oulussa toimii Suomen ensimmäinen tiedekeskus Tietomaa. Ilmakitaran MM-kilpailut järjestetään Oulussa.

Kajaanissa joki virtaa kaupungin läpi. Keskustassa on vanha linna. Kaupungin läheltä löytyy hienoa erämaaluontoa, jossa voi retkeillä.

Kuhmo on loistava paikka kohdata vapaana luonnossa elävä karhu turvallisesti. Siellä on mahdollista piiloon sijoitetusta kopista seurata karhujen elämää.

Lapin tunturit ovat 65 miljoonaa vuotta vanhoja. Siellä voi hiihtää, lasketella, vaeltaa, kalastaa ja ajaa vaikka koiravaljakolla. Halti-tunturi on Suomen korkein kohta. Se on 1328 metriä korkea. Lapista on lähtöisin EU:n ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Lapissa voi nähdä revontulia. Ne ovat valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla

Rovaniemi on Lapin suurin kaupunki. Siellä voi ihailla Alvar Aallon rakennuksia ja tavata joulupukin.

**10 * Laki on kaikille sama**

Suomessa lait ovat samoja kaikille. Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi.

Suomessa perustuslaki turvaa sen, että jokaisella oikeus elää rauhassa omaa yksityiselämäänsä.

Suomalaisilla on oikeus ja mahdollisuus päättää yhteisistä asioista. Päättäjät valitaan rehellisillä ja salaisilla vaaleilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että äänet lasketaan oikein ja kukaan muu ei tiedä, ketä olet äänestänyt.

**11 * Mielipiteen saa sanoa vapaasti**

Suomessa kaikilla on sananvapaus. Se tarkoittaa, että saa vapaasti sanoa mielipiteensä. Sananvapauteen kuuluu myös se, että lehtien kirjoituksia ei sensuroida. Suomessa on oikeus kokoontua ilman lupaa. Mielenosoitusta varten täytyy pyytää lupa poliisilta.

Mielipiteiden ilmaisemisessa ja kokoontumisissa on noudatettava lakia ja hyviä tapoja.

Suomessa ei saa ketään tuomita kuolemaan, ei saa kiduttaa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

**12 * Uskonnonvapaus kuuluu kaikille**

Jokaisella on oikeus kuulua sellaiseen kirkkoon ja uskonnolliseen yhteisöön, johon haluaa. Kuitenkaan kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Kenenkään ei ole pakko osallistua omatuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.

Uskonto tai se, että ei tunnusta mitään uskontoa, on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Suomen perustuslaissa on määrätty, että jokaisella suomalaisella on uskonnonvapaus.

Suurin uskonnollinen yhdyskunta on Suomen evankelis-luterilainen kirkko, johon kuuluu noin 78 % väestöstä. Suomen ortodoksinen kirkko on toiseksi suurin uskonnollinen yhdyskunta. Siihen kuuluu hieman yli 1 % suomalaisista. Näitä kirkkoja kutsutaan valtionkirkoiksi. Niillä on esimerkiksi oikeus kantaa veroa. Suomalaiset eivät ole kovin uskonnollisia. Kirkossa käydään yhä harvemmin.

Suomessa asuu kymmeniä tuhansia muslimeja. Heistä kuitenkin vain osa kuuluu islamilaisiin yhdyskuntiin.

On tärkeää, että jokaisen ihmisen vakaumusta kunnioitetaan.

**13 * Työpaikalla arvostetaan täsmällisyyttä**

Suomalaisella työpaikalla ihmiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Näin ainakin väitetään ja periaatteessa asia on näin. Ikäviäkin kokemuksia on. Esimerkiksi aina naisia ei kohdella tasa-arvoisesti miesten kanssa työpaikoilla

Suomalainen ei mielellään myöhästy. Täsmällisyyttä arvostetaan Suomessa. Jos jokin aika sovitaan, siitä pidetään kiinni. Suomalainen tulee paikalle usein etuajassa. Kaupat ja virastot avaavat ovensa ajallaan. Bussit ja junat noudattavat aikatauluja.

Myös työpaikalla on tärkeää noudattaa aikatauluja. Töihin pitää tulla täsmällisesti sovittuna aikana. Kello 8.00 tarkoittaa tasan klo 8.00, ei vasta kello 8.10.

Myöhästyminen on epäkohteliasta, koska muut joutuvat odottamaan myöhässä tulevaa. Jos tiedät, että myöhästyt töistä, kerro siitä esimiehellesi.

Suora puhe on normaalia myös työelämässä. Jos esimerkiksi aika ei riitä työtehtävän tekemiseen, se kannattaa sanoa suoraan esimiehelle. Kokouksissa ja palavereissa voidaan tervehtimisen jälkeen mennä suoraan asiaan.

**14 * Liikenteessä ei ole ruuhkia**

Suomessa liikenne on rauhallista, jos sitä vertaa maailman suurkaupunkeihin. Liikenne ruuhkautuu vain harvoin. Auton äänimerkkiä ei soiteta helposti. Äänimerkkiä soitetaan vain silloin, kun on todellinen vaara.

Suurissa kaupungeissa on hyvä julkinen liikenne. Bussit ja junat ja raitiovaunut kulkevat usein ja täsmällisesti aikataulun mukaan. Suomessa taksit ovat melko kalliita.

Suomalaiset ajavat usein polkupyörällä. Suomessa on paljon pyöräteitä. Pyörätie on yleensä kävelytien vieressä. Sinun täytyy käyttää kypärää, kun ajat pyörällä.

Talvella on oltava erityisen varovainen liikenteessä, kun on pimeää ja liukasta. Jalankulkijan on tärkeä käyttää heijastinta syksyllä ja talvella, kun on pimeää.

**15 * Suomalaiset ja ruotsalaiset**

Suomi oli pitkään osa Ruotsia. Kaiketi tästä on jäänyt suomalaisille tunne, että ruotsalaiset ovat meitä parempia. Nykyisin Ruotsi on suomalaisille sekä rakkauden että kateuden ja naurunkin kohde.

Ruotsalaisille suomalaiset ovat kuin pikkuveli, jota täytyy neuvoa ja opastaa. Tästä suomalaiset eivät pidä.

Jos Ruotsi voittaa Suomen jääkiekossa, silloin Suomessa tulee maansuru. Ja päinvastoin. Kun Suomi voittaa Ruotsin, tulee Ruotsissa maansuru.

**16 * Suomalaiset ja norjalaiset**

Norjasta on löytynyt öljyä. Siksi maa on rikas. Norjassa on paljon rahaa ja siellä ei ole valtiolla velkaa.

Pohjoisessa Norjalla ja Suomella on yhteinen raja. Norjalla pitkä meren rannikko. Sieltä löytyy vuonoja, eli pitkiä ja kapeita meren lahtia, joita korkeat vuoret reunustavat.

**17 * Suomalaiset ja venäläiset**

Suomalaiset ovat pelänneet satoja vuosia suurta naapurimaataan Venäjää. Tämä johtuu monista sodista, joita suomalaisilla on ollut venäläisten kanssa. Vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Suomen itsenäisyyden aikana Suomi taisteli talvisodassa ja jatkosodassa itsenäisyydestään Neuvostoliitoksi muuttunutta Venäjää vastaan.

Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Suomen oli pakko luoda hyvät suhteet suureen naapuriinsa Neuvostoliittoon. Virallisesti asiat olivat kunnossa ja ystävyyssuhteet toimivat hyvin. Neuvostoliitto kuitenkin ohjasi suomalaista politiikkaa.

Neuvostoliitto hajosi vuoden 1991 lopussa. Suomi sai naapurikseen uudestaan Venäjän. Tämän jälkeen yhteistyö on ollut tavallista maiden välistä yhteistyötä.

Suomalainen näyttelijä Ville Haapasalo on suosittu tähti Venäjällä. Hän joutuu usein vastaamaan kysymyksiin suomalaisten ja venäläisten suhteista. Villen mukaan venäläiset suhtautuvat suomalaisiin myönteisesti.

— En ole koskaan kuullut mitään kielteistä suomalaisista.

**18 * Suomalaiset ja virolaiset**

Tyypillinen virolainen luonnehtii itseään ahkeraksi, luotettavaksi ja ystävälliseksi. Suomen kielessä Viro on maan virallinen nimi, mutta monet kutsuvat maata Eestiksi ja maan kansalaisia eestiläisiksi.

Yleisradio teki keväällä 2015 kyselyn, mitä suomalaiset ja virolaiset ajattelevat toisistaan. Sen mukaan valtaosa suomalaisista ja virolaisista suhtautuu lämpimästi toisiinsa.

Monen vastaajan mielestä suomalaisten juopottelu Virossa ei häiritse. He toteavat, että virolaisetkin juovat, joskus ihan samalla tavalla. Virossa juopottelevia suomalaisia kutsutaan haukkumanimellä «Poro”.

Kymmenettuhannet virolaiset matkustavat viikoittain laivoilla Tallinnasta Suomeen. Kaikkiaan noin 100 000 virolaisen arvellaan käyvän työssä Suomessa.

Aitoa suomalaisuutta

Millainen on suomalainen nainen tai mies?

Mistä suomalaisen kanssa saa keskustella ja mistä ei saa keskustella?

Onko syytä istua bussissa suomalaisen viereen, jos muualla on tilaa?

Tästä luvusta saa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.

Käymme myös vierailulla suomalaisessa kodissa.

Lisäksi selviää, mitä on sisu, ja millainen on suomalainen sauna.

**19 * Lannistumaton suomalainen nainen**

Yleisradio teki haastattelun Suomessa oleville ulkomaalaisille miehille keväällä 2012 siitä, millainen on suomalainen nainen. Kyselyn mukaan suomalaiset naiset ovat omatoimisia, kauniita, itsepäisiä, fiksuja, aitoja ja rehtejä. Naisia on kuvattu sitkeiksi ja lannistumattomiksi.

Suurin osa suomalaisista naisista käy töissä kodin ulkopuolella. Nykynainen pitää itseään rohkeana, itsenäisenä ja vapaamielisenä. Suomalaisten naisten kielitaito on hyvä, ja koulutustaso on korkea.

Rehellisyys ja aitous ovat miesten mielestä suomalaisten naisten parhaita puolia. Keskustelun aloittaminen ei aina ole helppoa suomalaisen naisen kanssa. Kuitenkin keskustelusta muotoutuu usein tavallista puhetta syvempää ja kiinnostavampaa.

**20 * Suomalainen mies voi näyttää tunteensa**

Sanotaan, että suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa. Eikä varsinkaan naura. Suomalaiset miehet katsovat jääkiekkoa, rakentelevat ja korjaavat kaikkea mahdollista, ja juovat kaljaa. Näin monet ajattelevat suomalaisesta miehestä.

Viime aikoina miesten käytös on alkanut muuttua. Mieskin voi näyttää tunteensa ja itkeä. Monet miehet ovat jo vuosikymmeniä olleet mukana synnytyksissä. Monet miehet tekevät kotitöitä ja pitävät isyyslomaa tai jäävät pidemmäksikin ajaksi kotiin hoitamaan lapsia.

Kyselyjen mukaan suomalaiset naiset arvostavat miehissä luotettavuutta ja huumorintajua. Myös huomaavaisuus, älykkyys, tunteikkuus ja kärsivällisyys viehättävät naisia.

**21 * Suomalaiset ovat Korhosia**

Jos otetaan mukaan kaikki nykyisin Suomessa elävät henkilöt, niin yleisin naisen etunimi on Tuula, ja miehen yleisin etunimi on Matti. Suomen yleisin sukunimi on Korhonen. Voiko tästä tehdä johtopäätöksen, että Tuula Korhonen on Suomen yleisin naisen nimi ja Matti Korhonen on yleisin miehen nimi? Ei voi, mutta vanhat ja viime vuosien yleisimmät etunimet ja sukunimet selviävät luettelosta, jota Väestörekisterikeskus pitää.

Etunimet

Suomessa naisella tai miehellä saa olla enintään kolme etunimeä. Yhtä nimistä on käytettävä virallisena etunimenä.

Naisten 10 yleisintä etunimeä kautta aikojen, joita käytetään virallisena etunimenä ovat:

Tuula, Ritva, Anna, Anne, Päivi, Leena, Pirjo, Marja, Sari ja Marja.

Nykyisin yleisiä pienten tyttöjen nimiä ovat muun muassa:

Venla, Sofia, Aada Emilia, Aurora, Aino ja Helmi.

Miesten 10 yleisintä etunimeä kautta aikojen, joita käytetään virallisena etunimenä ovat:

Matti, Timo, Juha, Kari, Mikko, Antti, Jari, Jukka, Markku.

Nykyisin yleisiä pienten poikien nimiä ovat muun muassa: Leo, Elias, Onni, Eino, Veeti, Niilo ja Väinö.

Sukunimet

Suomen 10 yleisintä sukunimeä ovat Korhonen, Virtanen, Mäkinen, Nieminen, Mäkelä, Hämäläinen, Laine, Heikkinen ja Koskinen.

**22 * Suomalaiset eivät turhaan puhu**

— Suomalaiset ovat totista kansaa. He vaikenevat kahdella kielellä, ruotsiksi ja Suomeksi.

Näin väitetään, mutta onko tämä väite totta? Muutosta on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Varsinkin monet nuoret suomalaiset puhuvat muiden kanssa entistä enemmän. On hyvinkin mahdollista, että suomalaiset ovat muuttumassa ja jopa puhuvat toisilleen, vaikka ei aina olisi asiaakaan.

Miksi suomalaiset eivät puhu hississä, bussissa tai ihan muuten vaan, kun kohtaavat tai ovat lähellä toisiaan? Hississä suomalaiset kääntävät katseen ja vartalon pois toisesta, ettei vain edes hengitä päin toista ihmistä. Lisäksi hissimatka on yleensä niin lyhyt, ettei siinä suomalainen ehdi asiaansa sanoa.

Juttu jäisi kuitenkin kesken, kun hissimatka päättyy.

Suomalaisille on vuosikymmenien ajan opetettu, että puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen on kultaa. Samoin sananlaskun sanoin on opetettu puhumaan lyhyesti:

— Lyhyestä virsi kaunis tai kuule paljon, puhu vähän.

Nämä opit ovat menneet perille.

**23 * Älä pelkää hiljaisuutta**

Hiljaisuus ei ole huono asia Suomessa, vaan se koetaan luonnollisena. Se voi olla myös toisen kuuntelua ja tarkkaavaista keskittymistä. Hiljaisia hetkiä ei Suomessa tarvitse pelätä. Hetken hiljaisuus ei haittaa ketään.

Suomessa on epäkohteliasta keskeyttää toinen, kun hän puhuu. Suomalaiset tavallisesti odottavat, että keskustelukumppani on sanonut asiansa loppuun, ennen kuin puhuvat itse.

Ovatko suomalaiset epäkohteliaita tai jopa töykeitä, kun puhuvat niin vähän? Eivät ole. He ovat suomalaisia.

**24 * Kätellään, ei suukkoa poskelle**

— Päivää, moro, hei! On kiva nähdä.

Esimerkiksi näin suomalaiset tervehtivät. Usein samalla he tarttuvat tosiaan kädestä kiinni eli kättelevät.

Kätteleminen on Suomessa yleinen tapa tervehtiä.

Sopimukset ja kaupat vahvistetaan usein kättelyllä merkiksi siitä, että molemmat osapuolet hyväksyvät päätökset ja ovat tyytyväisiä niihin.

Läheiset ystävät tai sukulaiset saattavat tervehtiä toisiaan myös halaamalla. Poskisuudelmat eivät Suomessa ole tavallisia.

Kädenpuristus kertoo paljon ihmisestä. Purista reilusti, mutta älä satuta, kun kättelet toista ihmistä. Suomessa on tärkeää katsoa toista ihmistä silmiin, kun tervehdit tai puhut hänelle. Ihmistä, joka katsoo alaspäin tai sivuille voidaan pitää epärehellisenä.

Kättely suoritetaan myös erotessa. Suomessa kättelyyn käytetään oikeaa kättä.

**25 * Suomessa ei teititellä**

Suomessa on tavallista sinutella. Se tarkoittaa, että kun puhut jonkun kanssa, voit sanoa ”sinä”. Sinun ei tarvitse sanoa ”Te”, eli teititellä” toista henkilöä. Suomessa voit sanoa ”sinä” myös vieraalle ihmiselle.

Toisinaan on kohteliasta sanoa ”Te” vanhalle ihmiselle. Sinulle voidaan ehdottaa myös «sinunkauppoja”. Tämä tarkoittaa, että voit vapaasti sinutella eli kutsua etunimellä henkilöä, joka ehdottaa sinulle «sinunkauppoja». Yleensä vanhempi ihminen ehdottaa «sinunkauppoja». Silloin ei myydä eikä osteta mitään, vaan vain sovitaan, että puhutellaan toista etunimellä. Kun tehdään «sinunkaupat» kätellään eli lyödään kättä päälle ja ollaan entistä parempia ystäviä.

**26 * Suomalaiset tarkoittavat, mitä sanovat**

Suomalaiset eivät kovin helposti aloita keskustelua vieraan ihmisen kanssa. Siksi suomalaiset saattavat aluksi vaikuttaa hiljaisilta ja tylyiltä.

Väitetään, että suomalaiset sanovat asiat suoraan ja rehellisesti. Näin ei ihan aina ole. Suomessa kuitenkin yleisesti oletetaan, että ihmiset todella tarkoittavat mitä he sanovat. Se, mitä sanot, otetaan todesta ja sinun odotetaan toimivan sanojesi mukaisesti.

Suomalaiset eivät halua, että heidän asioihinsa puututaan. Toisaalta aika usein suomalaiset mielellään juoruilevat toistensa asioista.

**27 * Mistä suomalaisten kanssa voi puhua**

Suomalaisen kanssa voi aina puhua säästä. Kesällä voi ihastella kaunista säätä. Jos sataa usein, sitä voi valitella tai toivoa, että sade pian loppuu.

Myös vuodenajoista on turvallista puhua. Syksyllä voi muistella kesän säätä tai arvella, milloin talvi tulee. Syksyn kauniita värejä eli ruskaa voi myös ihastella. Talvella voi sanoa muutaman sanan pakkasesta tai lumihangista tai niiden puutteesta. Keväällä voi ihastella auringon lämpöä ja tulevaa kesää.

Jos ollaan vieraalla paikkakunnalla, sitä voi aina ihastella. Näin pääsee paikallisten kanssa hyvään alkuun keskustelussa. Ja aina voi muistella jotain juuri tapahtunutta urheilumenestystä.

**28 * Mistä suomalaisten kanssa ei voi puhua**

On viisi aihetta, joista monien mielestä ei ole soveliasta aloittaa keskustelua tai kysellä heti uusien tuttavien kanssa.

Näitä asioita ovat uskonto, politiikka, seksi, toisen ulkonäkö ja läheiset asiat, kuten sairaudet.

Ei ole sopivaa kysyä esimerkiksi, mitä puoluetta toinen on äänestänyt. Ei saa kysyä toiselta, kuinka paljon hän saa palkkaa tai miten rikas hän on. Ylipäätään rahasta keskustelu suomalaisen kanssa ei onnistu.

**29 * Jutustelu eli small talk lisääntyy**

Suomalaisessa kulttuurissa kohtelias ja rento seurusteleminen ei ole ollut yhtä itsestään selvä asia kuin monessa muussa maassa.

Moni suomalainen kokee jutustelun eli small talkin vaikeaksi. Tosin muutosta on tapahtunut. Suomalaisten on itse asiassa ollut pakko oppia jutustelemaan, jotta pärjätään maailmalla. Moni suomalainen taitaa small talkin jo hienosti.

Silti yhä edelleen monen suomalaisten mielestä jutustelu voi joskus olla turhan puhumista.

— Mennään suoraan asiaan ja kun asiat on puhuttu, lähdetään pois, moni suomalainen ajattelee.

On kohteliasta olla kiinnostunut toisista ihmisistä. Etenkin neuvotteluissa ulkomaalaisten kanssa olisi hyvä aluksi jutustella, käydä pientä keskustelua. Silloin keskustellaan säästä, yleisistä ajankohtaisista tapahtumista tai mahdollisista yhteisistä harrastuksista. Jos tunnetaan jo hieman paremmin, voidaan keskustella myös perheen kuulumisista.

**30 * Suomalainen haluaa oman rauhan**

Jonossa suomalainen on hiljaa, eikä juttele toisten kanssa. Korkeintaan voi ääneen huokaista:

— Kuinka kauan tätä jonotusta vielä kestää?

Siihen toinen suomalainen joko vain murahtaa tai vastaa lyhyesti:

— Älä muuta sano.

Jono on Suomessa pyhä asia. Se on suora ja siinä ei etuilla.

Kaikissa tapauksissa on mentävä jonon perään ja odotettava vuoroaan. Bussipysäkillä odotetaan myös hyvässä järjestyksessä bussia. Joka on tullut ensimmäisenä pysäkille, hänellä on oikeus mennä ensimmäisenä bussiin.

**31 * Jos bussissa on tilaa, älä istu suomalaisen viereen**

Jos bussissa on tilaa, älä mene istumaan suomalaisen viereen. Samoin on junassa, ellei sinulla ole paikkalippua toisen viereen. Tämä on matkustamisen perusohje. Istumapaikka on hyvä luovuttaa kyytiin nousevalle vanhukselle. Jos bussi on täynnä, laukkua ei saa pitää viereisellä penkillä, vaan se on hyvä ottaa syliin.

Yleensä suomalainen haluaa istua bussissa yksin. Kun suomalainen istuu bussiin, ensimmäiseksi hän ottaa esiin kännykän. Todennäköisesti hän tuijottaa ja näppäile kännykkäänsä koko matkan ajan. Hän ei näe eikä kuule mitään, mitä ympärillä tapahtuu. Jos puhelin soi, suomalainen havahtuu ja alkaa puhua kovalla äänellä.

Kahvilassa suomalaiset haluavat oman pöydän, mieluimmin ikkunan vierestä.

Tämä siksi, että jos joku tulee samaan pöytään, suomalainen voi katsella ikkunasta ulos.

Kaikesta tästä voisi ajatella, että suomalaiset ovat epäkohteliaita. Ei. Ei siitä ole kysymys. Suomalaiset vain haluavat olla omassa rauhassa.

**32 * Suomalaiset ovat vaatimattomia**

Suomessa sanotaan, että ‘Vaatimattomuus kaunistaa”. Joidenkin mielestä vaatimattomuus on tavoiteltava luonteenpiirre Suomessa. Helposti suomalaiset vetäytyvät omiin oloihinsa ja vähättelevät omia saavutuksiaan.

Suomalaiset eivät ylipäätään halua puhua omasta menestyksestään. Siitä ollaan yleensä hiljaa.

Nykyisin suomalaiset nuoret ovat alkaneet haluta yhä enemmän menestystä. Moni nuori haluaa esimerkiksi ammattilaiseksi pelaamaan jääkiekkoa Kanadaan tai muihin maihin, missä pelaamalla saa paljon rahaa ja mainetta. Moni haluaa menestyä kertomalla itsestään blogikirjoituksissa tai laittamalla videoita verkkoon, esimerkiksi YouTubeen. Silti yhä edelleen monen nuoren unelmana Suomessa on mielekäs työ, oma asunto ja perhe.

Suomalaiset ovat rehellisiä ja luotettavia. Ainakin näin uskotaan ja rehellisyys tärkeä arvo Suomessa. Valehtelua ja valehtelijaa inhotaan. Suomalaiset haluavat myös luottaa toisiin ihmisiin. Kun asia on sovittu, lyödään kättä päälle eli kätellään, ja näin lupaus on annettu. Ja tämä lupaus pitää. Näin suomalaiset haluavat toimia.

Onnellisuus on tunne siitä, että elämä on hyvää. Omien tekojen lisäksi ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa myös se, miten muut kohtelevat häntä. Myös oma ja läheisten ihmisten terveys ja riittävä toimeentulo lisäävät ihmisen onnellisuutta.

Eri tutkimusten mukaan Suomi kuuluu maailman kymmenen onnellisimman maan joukkoon. Tästä huolimatta suomalaisen on vaikea näyttää sitä, että hän on onnellinen.

— Kellä onni on, se onnen kätkeköön ja vaatimattomuus kaunistaa, suomalaiset sanovat.

**33 * Suomalaiset luottavat naapureihinsa**

— Hei minulta loppui sokeri. Lainaatko?

— Sinullahan oli se hyvä saha, lainaatko?

Tällaisia pyyntöjä suomalaiset voivat esittää naapurilleen. Ja usein sokeria tai sahan saa lainaksi.

Suomalaiset suhtautuvat kohteliaasti naapureihinsa, mutta haluavat pitää etäisyyttä heihin.

Suomalaiset luottavat naapureihinsa. Naapurien kanssa tulee riitaa vain harvoin. Riitaa tulee, kun naapurin elämä häiritsee omaa elämää. Ajatellaan, että naapurin pitää elää juuri samalla tavalla kuin minä elän. Unohdetaan, että ihmisten elämäntilanne on hyvin erilainen ja elämäntavat ovat erilaisia. Lapsiperheen normaali arki on aika toisenlaista kuin yksineläjän normaali arki. Siksi siitä aiheutuva metelikin on erilaista. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sietää. Lasten palloleikit pihamaalla ovat normaalia elämää, jatkuva yöllinen kovaääninen musiikin soittaminen ei taas ole.

Miten on hyvä toimia mahdollisessa riitatilanteessa? Sovittelu kannattaa aloittaa suoraan naapurin kanssa.Älä lähesty syytöksellä, sillä naapuri ei välttämättä tiedä, että hän aiheuttaa haittaa.

Kerro häiriö rauhallisesti. Älä huuda, äläkä ole suuttunut.

Kerrostaloissa, jos juttelu ei johda tuloksiin, voit ottaa yhteyttä talon isännöitsijään tai taloyhtiön hallituksen johtoon.

**34 * Suomalaiskodissa juodaan kahvia**

Kosovossa syntynyt Maloku Zade on asunut Suomessa 16 vuotta.

— Suomalaisiin tutustuminen vie aikaa, mutta se kannattaa. Minulla on paljon suomalaisia ystäviä, joiden luona käyn kylässä.

Vierailutavoissa on Malokun mukaan eroja.

— Minulle oli uusi asia esimerkiksi se, että kun suomalaiskodissa juodaan kahvia olohuoneessa, niin isäntäväki voi odottaa, että vieras hakee itse keittiöstä lisää kahvileipää. Kaikkea ei aina tarjoilla suoraan vieraan eteen. Meillä Kosovossa vierasta passataan koko ajan, Maloku naurahtaa.

Vierailusta toisen kotona täytyy aina sopia aina etukäteen, vaikka kyse olisi hyvästä ystävästä. Suomalaiset arvostavat erityisesti yksityisyyttä ja omaa rauhaa.

Suomessa on kohteliasta viedä tuliaisia, kun menee vierailulle. Voi viedä kukkia, kahvipaketin tai jotain pientä lapsille, jos kyläpaikassa on pikkuväkeä. Tuliaisen voi viedä vaikka koiralle! Koiranomistaja ilahtuu, jos koiralle vie puruluun.

Suomalaiset eivät käytä kenkiä sisätiloissa. On kohteliasta ottaa kengät pois, kun tulee sisälle toisen kotiin. Kun käyt suomalaisessa kodissa, ota kengät pois jalasta tai kysy, voitko käyttää kenkiä.

**35 * Suomalaiset selviävät sisulla**

— En tule elävänä maaliin, ellen saa norjalaista kiinni!

Näin sanoi suomalainen hiihtäjä Kalle Jalkanen vuoden 1936 talviolympialaisissa. Norjan joukkue johti viestiä ylivoimaisesti, mutta Kalle Jalkanen oli päättänyt, että nyt Suomi voittaa. Hän ottikin kiinni viestihiihdon viimeisellä osuudella Norjan ylivoimaisen etumatkan ja toi Suomen joukkueen voittoon. Tätä on suomalainen sisu!

Suomalainen sisu on sitkeää tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta. Suomalaiset ajattelevat, että tiukassa paikassa sisu sanoo:

— Mahdottomalta näyttää, mutta koetetaan kuitenkin.

Sisun avulla toivottomastakin tilanteesta voi selviytyä.

Suomalaiset pitävät sisua oman kansallisena erityispiirteenään: periksi ei anneta. Ennen muuta se merkitsee vahvaa päättäväisyyttä. Sitä on sisu. Muista kielistä ei löydy sopivaa sanaa, joka kuvaisi sisua.

Suomalaiset selviävät sisulla. Sitä suomalaisilla on ollut aina.

**36 * Suomalaiset rakastavat saunomista**

Sauna on kuulunut suomalaisten elämään tuhansia vuosia. Sauna on tärkeä myös nykyään. Usein sanotaan, että suomalaisuus ilmenee aidoimmillaan saunassa.

Saunassa suomalaiset kylpevät, peseytyvät, nauttivat lämmöstä ja juttelevat maailmanmenosta.

Vieraansa suomalainen vie mielellään saunaan. Yleensä suomalainen vie vieraan ensiksi saunaan ja sitten vasta ruokapöytään.

Voiko vieras Suomessa kieltäytyä menemästä saunaan? Tämä onkin vaikea kysymys. Luonnollisesti voi kieltäytyä ja väkisin suomalainen ei vierastaan saunaan vie.

Mielestäni ei kuitenkaan kannata kieltäytyä. Sauna juuri Suomessa on ainutlaatuinen kokemus, mitä ei muiden maiden saunoissa saa. Ja saunasta pääsee pois heti, kun haluaa!

Saunalla on Suomessa pitkä historia. Se on yhtä pitkä kuin suomalaisten historia. Usein suomalaiset rakensivat ensi saunan ja sitten vasta talon, missä asua. Historian aikana suomalaiset ovat syntyneet, parantuneet sairauksista ja myös kuolleet saunassa.

Suomalaiset sanovat:

— Jos ei viina, terva tai sauna auta, tauti on kuolemaksi.

Tänä päivänä saunominen on olennainen osa nykysuomalaisten rentoutumista. Suomessa on jopa 2 miljoonaa saunaa. Kesämökki, järvi ja sauna, mitä muuta suomalainen tarvitsee?

Alun perin Suomessa saunottiin vain maalla. Kun suomalaisia muutti yhä enemmän kaupunkeihin, rakennettiin talosaunat kerrostalojen asukkaille. Myös erityiset yleiset saunat yleistyivät. Myöhemmin kaupunkiasuntojen yhteyteen alettiin rakentaa saunoja. Nykyisin lähes jokaisessa uudessa rivi- ja kerrostaloasunnossa on oma erillinen sauna.

Suurin osa suomalaisista saunoo vähintään kerran viikossa, mutta varsinkin kesämökeillä saunotaan lähes joka päivä. Saunassa käydään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa. Saunaan mennään yleensä ilman vaatteita. Usein perheenjäsenet saunovat yhdessä, mutta muuten naiset ja miehet menevät saunaan eri aikoina.

Useimmiten saunassa lämmitellään aluksi, jotta saadaan rauhallisesti hiki pintaan. Tämän jälkeen heitetään kovemmin löylyä ja usein myös lyödään itseään rauhallisesti koivun oksista tehdyllä oksanipulla, jota kutsutaan itäisessä Suomessa vastaksi ja läntisessä Suomessa vihdaksi.

Suomen luonto

Miten vuodenaikojen vaihtelut näkyvät Suomessa?

Onko Suomi vain kylmä maa?

Montako järveä on Suomessa?

Millainen on suomalainen metsä ja millaisia eläimiä siellä elää?

Muiden muassa nämä asiat selviävät tässä luvussa.

**37 * Suomi on synkkä ja kylmä maa**

Maailmalla leviää usein kuva, että Suomi on synkkä ja kylmä maa. Harvemmin kuitenkin tiedetään, että kesällä Suomi voi olla täynnä auringonpaistetta ja lämpötila voi kohota yli 30 asteen.

Suomessa on neljä vuodenaikaa:

talvi (joulukuu, tammikuu, helmikuu),

kevät (maaliskuu, huhtikuu, toukokuu),

kesä (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) ja

syksy (syyskuu, lokakuu, marraskuu).

Talvi kestää joulukuun alusta helmikuun loppuun asti. Talvella päivä on lyhyt ja on pimeää. Lumi ja jää tekevät tiet liukkaiksi. Kun ensilumi sataa talven alkamisen merkiksi, se on aina hieno hetki. Tosin melko varmaan se vielä sulaa pois. Ensilumesta kun ei koskaan tiedä, pysyykö se vai sulaako pois.

Keväällä päivän valoisa aika pitenee. Lumet sulavat ja jäät lähtevät järvistä, joista ja merestä. Kun jäät lähtevät joista, ne usein saavat aikaan tulvia. Isot jäälohkareet virtaavat nopeasti jokia alas ja vesi nousee pelloille ja talojen pihoille.

Yöt voivat olla hyvin kylmiä ja aurinkoiset päivät lämpimiä.Puihin kasvaa lehdet ja kukat alkavat kukkia.

Kesä voi olla hyvin lämmin, mutta sää voi vaihdella auringonpaisteesta monen päivän sateeseen. Milloin kesä alkaa? Silloinko, kun on ensimmäinen lämmin ilta? Vai silloin, kun voi syödä jäätelöä ulkona tai juoda tuopin olutta ravintolan terassilla? Jokaisella lienee oma tärkeä hetki, jolloin kokee, että nyt alkoi kesä. Kesällä on valoisaa, myös yön aikana. Heinäkuu on Suomessa yleisin lomakuukausi.

Syksyllä illat ovat pimeitä ja sää voi olla sateinen. Samalla ilma on raikasta. Tuntuu hyvältä hengittää sitä syvään, keuhkot täyteen. On hämärää ja aurinko paistaa niin matalalta, että silmiä häikäisee.

Syksyllä on kaunista, koska puiden lehdet vaihtavat väriä. Tätä kutsutaan ruskaksi. Ruska on hienoin Lapissa.

**38 * Suomi on tuhansien järvien maa**

Suomi on pinta-alaltaan Euroopan seitsemänneksi suurin maa. Pohjoismaista vain Ruotsi on Suomea suurempi. Suomen luonnonolot ja maisemat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata.

Suomi tunnetaan maailmalla järvien valtavasta määrästä. Suomen järvet on laskettu monet kerrat. Uskottava se on: Suomi on tuhansien järvien maa.

Suomen lempinimi «Tuhansien järvien maa”, ei tarkkaan kerro koko totuutta.

Nimittäin Suomessa on 168 000 järveä, enemmän kuin missään muussa maassa. Suomen suurin järvi on Saimaa ja lähinnä suurimpia ovat Päijänne, Inarijärvi ja Oulujärvi.

Kalastus on Suomen suosituin luontoharrastus. Kalastamiseen tarvitaan lupa. Onkiminen ja pilkkiminen on ilmaista. Suomen vesistöissä elää 103 kalalajia. Yleisimmät kalat ovat ahven, hauki, lohi ja silakka. Ahven on Suomen kansalliskala.

**39 * Suomessa on myös tuhansia saaria ja pitkiä jokia**

Suomi on myös tuhansien saarien maa. Saaria Suomessa on 187 000. Saaristo-Suomen muodostavat Turun ja Ahvenanmaan saaristot. Kalastus ja matkailu ovat saaristolaisten tärkeimmät elinkeinot.

Ahvenanmaan saaristo sijaitsee Suomen ja Ruotsin puolivälissä. Ahvenanmaalaisten elinkeinoja ovat matkailu, merenkulku ja kalastus.

Suomen joet ovat melko pieniä vesimäärältään ja lyhyitä pituudeltaan, kun niitä verrataan Euroopan suuriin jokiin. Suomen pisin joki on Kemijoki (550 km), joka laskee Pohjanlahteen.

Pohjanmaan joet voi muistaa seuraavasta lorusta. ”Oulu, Siika, Pyhä, Kala, Lesti, Veteli, Ähtävä ja Lapuan kautta Kyröön”. Tätä lorua opetettiin Suomen kouluissa joitakin kymmeniä vuosia sitten.

Monet joet virtaavat kaupunkeihin. Turku, Oulu, Pori, Kotka, Kemi Kajaani tai Joensuu muiden muassa sijaitsevat jokien varrella. Tampereen läpi virtaa Tammerkoski. On selvää, että joilla on ollut merkitystä Suomen kaupunkien synnylle.

Ja niillä on edelleen merkitystä kaupunkien kehitykselle.

**40 * Metsistä saa työtä ja virkistystä**

Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Kaikkiaan maassamme kasvaa noin 30 puulajia, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Vielä 1950-luvulla metsätyö työllisti puoli miljoonaa suomalaista. Nykyäänkin metsään liittyvissä töissä on noin 200 000 henkilöä. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat kansainvälisiä ja maailman suurimpien joukossa. Tärkeimpiä tuotteita ovat paperi, kartonki ja puutuotteet.

Työn ja toimeentulon lisäksi metsät tarjoavat myös luontoelämyksiä ja virkistystä. Metsät ovat suomalaisille tärkeitä rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja.

Mänty on havupuu, joka kasvaa 15-30 metriä korkeaksi. Mänty elää tavallisesti 200-300-vuotiaaksi, mutta se voi olla jopa yli 600-vuotias. Mänty on suomen yleisin puulaji. Suomen metsissä jopa puolet puista on mäntyjä.

Kuusi on myös havupuu. Se on Suomen toiseksi yleisin puulaji. Se voi kasvaa 30-45 metriä korkeaksi.

Koivu on yleinen puu kaikkialla Suomessa. Koivuja on eri lajeja. Rauduskoivu on suurempi kuin hieskoivu ja se kasvaa yleensä noin 25 metriä korkeaksi. Koivu on tärkeä puu myös saunojalle, sillä saunavihdat tehdään koivusta.

**41 * Metsissä on karhuja ja susia, mutta ei jääkarhuja**

Suomessa ei elä vapaana jääkarhuja. Tämä on hyvä todeta aivan aluksi siltä varalta, että joku niin luulee!

Karhuja elää koko Suomessa. On arvioitu, että Suomessa elää noin 1450-1590 karhua. Karhu nukkuu talviunta ja herää jälleen keväällä, kun lumet sulavat. Karhuemo synnyttää poikasensa talvipakkasilla. Pesästä voi kömpiä jopa neljä pikkukarhua, tavallisimmin kuitenkin vain kaksi.

Susia tavataan Suomessa nykyään lähes koko maassa, kuitenkin yleisimmin se elää Itä-Suomessa. Susi on arka villieläin, joka välttelee ihmisiä. Suomessa arvioidaan elävän noin 220-245 sutta. Ihminen on vainonnut sutta Suomessa kautta aikojen. Erilaiset pelot ja tarinat ovat herättäneet susivihaa.

Hirven kohtaaminen luonnossa on ikimuistoinen hetki kenelle tahansa. Parhaimmillaan yli kaksi metriä korkea ja yli 600 kiloa painavana hirvi on vaikuttava näky Hirvi on kuitenkin arka eläin, joten sen näkeminen metsässä on harvinaista.

Suomessa elää jopa noin 70 000 hirveä. Lappia lukuun ottamatta hirven voi kohdata kaikkialla Suomessa. Hirvi on riistaeläin ja hirviä saa metsästää tiettynä aikana vuodesta. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä niitä esiinny missään muualla kuin Suomessa Saimaan vesistössä.

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Saimaannorppa pyrkii pesimään samalla rannalla vuodesta toiseen.

Linnut

Suomessa on tavattu hyväksytysti 474 luonnonvaraiseksi luokiteltua lintulajia.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kymmenen yleisintä Suomessa pesivää lintua

1. pajulintu

2. peippo

3. punakylkirastas

4. punarinta

5. järripeippo

6. vihervarpunen

7. harmaasieppo

8. metsäkirvinen

9. räkättirastas

10. hippiäinen

**43 * Metsän marjoja ja sieniä saa vapaasti poimia**

Marjoja kannattaa syödä. Ne ovat makeita ja tosi terveellisiä. Suomessa jokainen saa poimia marjoja metsässä, kun ei poimi niitä liian lähellä toisten ihmisten taloa tai pihaa.

Metsämansikat ovat väriltään punaisia ja yleensä pieniä ja makeita. Mansikoita viljellään myös puutarhoissa. Niitä ei saa ilman omistajan lupaa poimia.

Mustikat kasvavat matalissa pensaissa. Mustikka on väriltään sininen.

Puolukka on hapan marja, joka kasvaa matalissa varvuissa. Puolukka on Suomen eniten poimittu ja käytetty luonnonmarja. Joka vuosi sitä poimitaan yli miljoona kiloa.

Lakka tai hilla on kullankeltainen, pehmeä ja mehevä. Suomessa lakka on levinnyt laajalle alueelle. Eniten sitä löytyy suoalueilta.

Sieniä metsistä löytyy loppukesästä syksyisin. Suomessa kasvaa lukuisia syötäviä ruokasieniä. Suosittuja sieniä ovat esimerkiksi kantarellit, suppilovahverot ja erilaiset tatit. Sienestäminen on suosittua puuhaa syksyisin. Ole varovainen ja varmista, että keräämäsi sieni ei ole myrkyllinen.

**43 * Jokamiehenoikeudet kuuluvat kaikille**

Missä voit kerätä marjoja toisten metsistä? Suomessa! Suomessa on olemassa niin sanottu jokamiehenoikeus.

Se tarkoittaa, että saat liikkua ja oleilla luonnossa melko vapaasti, kun kunnioitat eläimiä, kasveja ja muita ihmisiä. Avotulen teko on metsässä kielletty.

Saat veneillä, uida ja onkia rannoilla. Ilman lupaa et saa kalastaa etkä metsästää. Saat poimia marjoja ja sieniä metsästä. Kasveja tai eläimiä ei saa vahingoittaa. Pelloille ja pihoihin ei saa mennä ilman lupaa. Luonnossa pitää liikkua siten, että et häiritse muita tai vahingoita luontoa.

Näin Suomi toimii

Miten Suomea hallitaan?

Mitkä ovat eduskunnan, presidentin, hallituksen ja kuntien tehtävät?

Millaisia puolueita Suomessa on? Millaisia palveluja yhteiskunta järjestää kaikille suomalaisille?

Miten saa apua, kun sairastuu?

Miten tulee toimia, kun tulipalo syttyy? Muun muassa näistä kaikista asioista saa tietoa tässä luvussa.

**44 * Näin Suomea hallitaan**

Suomesta tuli itsenäinen tasavalta vuonna 1917. Suomessa kansa valitsee vaaleilla valtion johdon eli eduskunnan ja tasavallan presidentin. Eduskunta valitsee maalle hallituksen eli valtioneuvoston.

Eduskunta

Eduskunta säätää Suomen lait ja päättää valtion talousarviosta eli budjetista. Eduskunta myös valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Tasavallan presidentti

Tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies. Suomalaiset valitsevat presidentin suoralla kansanvaalilla. Presidentin virkakausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voi olla presidentti korkeintaan kaksi peräkkäistä virkakautta eli 12 vuotta.

Tasavallan presidentin tehtävä on

• vahvistaa lait,

• nimittää korkeimmat virkamiehet,

• johtaa ulkopolitiikkaa hallituksen kanssa ja

• olla Suomen armeijan ylipäällikkö.

Hallitus

Hallitukseen kuuluvat pääministeri ja muut ministerit. Eduskunta valitsee pääministerin, ja tasavallan presidentti nimittää hänet tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti.

Hallitus valmistelee ja toteuttaa niitä päätöksiä, joita eduskunta on tehnyt. Ministeriöt valmistelevat ne asiat, joista hallitus päättää.

**45 * Suomessa on useita puolueita**

Suomen puoluerekisterissä oli vuonna 2015 10 rekisteröityä puoluetta. Niistä 8 on edustettuna vaalikaudella 2015-2019 eduskunnassa. Jokaisella puolueella on oma näkemyksensä siitä, millainen yhteiskunnan tulisi olla.

Eduskunnassa vaalikaudella 2015-2019 edustettuna olevat puolueet suuruusjärjestyksessä vuoden 2015 vaalituloksen mukaan

Suomen Keskusta (KESK)

Keskusta on nimensä mukaisesti poliittiseen keskustaan kuuluva puolue vasemmiston ja oikeiston välissä. Keskustan peruskannattajat elävät maaseudulla. Aiemmin puolueen nimi oli «Maalaisliitto”. Keskusta kannattaa perinteisten porvarillisten arvojen lisäksi alueellista tasa-arvoa.

Perussuomalaiset (PS)

Perussuomalaiset korostaa, että puolue on tavallisen kansan asialla. Puolue arvostelee voimakkaasti EU:ta ja lisääntyvää maahanmuuttoa. Ennen hallitukseen menoa puolue arvosteli ankarasti vanhoja puolueita. Perussuomalaiset ovat korostaneet, että mahdollisuus työntekoon ja turvallisuuteen on taattava jokaiselle Suomen kansalaiselle.

Kokoomus (KOK)

Kokoomus on porvarillinen oikeistopuolue. Se kannattaa taloudessa vapaata kilpailua. ”Koti, uskonto ja isänmaa” ovat pitkään olleet tärkeitä arvoja Kokoomukselle. Kokoomus korostaa yrittäjyyttä ja ihmisen omaa vastuuta elämästään.

Suomen Sosialidemokraattinen puolue (SDP)

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Puolue kannattaa hyvinvointivaltiota ja yhteiskunnan velvollisuutta järjestää kansalaisten tarvitsemat palvelut. Köyhyys, kohtuuttomat tuloerot ja syrjintä ovat esimerkkejä tasa-arvon uhista, jotka on poistettava.

Vihreä liitto (VIHR)

Vihreän liitto korostaa ympäristönsuojelua, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Puolue vastustaa ydinvoimaa. Edellisten lisäksi puolueen tavoitteet perustuvat ihmisten ja luonnon kumppanuuteen, väkivallattomuuteen sekä kansalaisdemokratiaan. Näitä arvoja kunnioittaen on asteittain siirryttävä inhimillisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.

Vasemmistoliitto (VAS)

Vasemmistoliitto vaatii rikkaiden ja köyhien välistä tasa-arvoa. Samoin kuin sosialidemokraatit, puolue tukee hyvin toimivia julkisia palveluja, jotka yhteiskunta itse järjestää. Puolueen toiminta rakentuu kolmen keskeisen arvon: vapauden, demokratian ja kestävän kehityksen perustalle.

Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

Puolue vastustaa ruotsinkielen aseman heikentämistä. Rkp pitää tärkeänä, että ruotsin kieli säilyy toisena virallisena kielenä Suomessa. Se korostaa erilaisten vähemmistöjen oikeuksia ja suhtautuu maahanmuuttoon suvaitsevaisesti.

Suomen kristillisdemokraatit (KD)

Kristillisdemokraatit on porvarillinen puolue, jonka toiminta perustuu kristillisille arvoille. Puolue korostaa perheiden ja lähiyhteisöjen merkitystä sekä lähimmäisistä huolehtimista. Kristillisdemokraatit vastustavat samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

**46 * Kunnat järjestävät palveluja**

Suomi jakautuu kuntiin ja kaupunkeihin. Suomessa kunnat ovat eri kokoisia. Suomessa oli vuonna 2015 317 kuntaa, joista 107 oli kaupunkia. Kunnassa voi olla paljon tai vähän asukkaita. Kuntien ja kaupunkien tehtävät ja hallinto ovat samanlaisia, mutta kunnan koko vaikuttaa siihen, miten palvelut järjestetään.

Ihmiset elävät arkista elämäänsä kunnissa. Kuntien tehtävänä on järjestää asukkaille monia palveluita. Jotkut palvelut on määrätty laissa ja osa on vapaaehtoisia tehtäviä.

Esimerkiksi lasten päivähoito, koulut, ikäihmisten palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Ne kunnan on hoidettava itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

Vapaaehtoisia tehtäviä ovat esimerkiksi liikuntapalvelut. Niitä kunta järjestää siinä laajuudessa, miten valtuusto asiasta päättää.

**47 * Suomi on hyvinvointivaltio, vai onko?**

— Ilman rahaa olet kuin vieras omassa maassasi. Moni hakee ruokansa soppajonosta, masentuu ja jää yksin kotiin, jos sellaista enää on. En usko, että Suomi on enää maa, jossa kaikista pidetään huolta, kertoo äiti, joka joutuu yksin ilman työtä huolehtimaan kolmesta lapsestaan.

Suomea on kutsuttu hyvinvointivaltioksi. Virallisesti todetaan, että kansalaisista yritetään pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Se tarkoittaa, että Suomessa pidetään huolta esimerkiksi köyhistä, sairaista ja vammaisista. Palvelut rahoitetaan keräämällä ihmisiltä ja yrityksiltä verotuloja ja maksuja. Kerätyillä rahoilla järjestetään palveluja, joiden avulla pidetään huolta muun muassa koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta.

Onneksi Suomessa melkein kaikilla on varaa elämän perusasioihin, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Silti on arvioitu, että Suomessa oli vuonna 2015 yli 20 000 ihmistä, jotka hakivat ruokansa joka viikko leipäjonosta. Suomessa onkin käynnissä jatkuva keskustelu, onko Suomi enää hyvinvointivaltio. Ja jos Suomi vielä on hyvinvointivaltio, kuinka kauan kestää, kun se ei sitä enää ole?

Ennen kuin suomalainen lapsi syntyy, hän on jo aloittanut hyvinvointipalvelujen käytön. Hän on käynyt äidin vatsassa neuvolassa.

Lapsen perhe on saanut äitiyspakkauksen, jossa vaatteita muita tarvikkeita, joita lapsi tarvitsee elämänsä alussa. Ja kaikki tämä on ilmaista.

Kun lapsi kasvaa hänellä on oikeus erilaisiin palveluihin. Suomessa palveluja on mahdollista saada vauvasta vaariin.

**48 * Lasten päivähoito**

Päivähoito tarkoittaa lasten hoitoa kodin ulkopuolella. Näin vanhemmat voivat käydä töissä ja samalla lapsi saa leikkikavereita ja oppii uusia asioita.

Oma kotikunta järjestää päivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Päiväkodissa lapsia hoidetaan ryhmissä. Siellä on koulutettu henkilökunta.

Perhepäivähoidossa hoitaja hoitaa omassa kodissaan lapsia. Perhepäivähoitajalla on hoidossa muutama lapsi.

**49 * Jokainen lapsi käy koulua**

Jokainen Suomessa asuva lapsi on oppivelvollinen. Se tarkoittaa, että jokaisella lapselle on oikeus, mutta myös velvollisuus käydä koulua. Peruskoulu on kaikille lapsille ilmainen.

Lapset aloittavat koulun 7-vuotiaina. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 16 vuotta.

Peruskoulua käydään yhdeksän vuotta. Peruskoulun jälkeen suuri osa nuorista jatkaa opintoja lukiossa tai ammattikoulussa. Lukion päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Lukion ja myös ammattikoulun jälkeen opintoja on mahdollista jatkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Suomessa tytöillä ja pojilla on samanlaiset mahdollisuudet opiskella.

**50 * Sairaat hoidetaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa**

Terveydenhoito on Suomessa yksityistä tai julkista. Hoito alkaa jo ennen syntymää lastenneuvolassa. Kouluissa on kouluterveydenhuolto. Aikuisia hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa. Suomessa on yksityisiä terveyspalveluja tarjoavia lääkäriasemia. Myös niitä voi käyttää, mutta niiden palvelut maksavat enemmän kuin terveyskeskusten palvelut.

Sairaalaan pääsee tutkimuksiin ja hoitoon yleensä vain terveyskeskuslääkärin tai yksityislääkärin lähetteellä. Jos on hätätilanne, lähetettä ei tarvita.

Sairaalan tutkimuksiin joutuu usein jonottamaan monta viikkoa tai kuukautta. Potilas maksaa sairaalahoidosta vuorokausimaksun. Maksussa ovat mukana tutkimukset, toimenpiteet, lääkkeet, hoito ja ateriat.

Yhteiskunta maksaa verorahoilla suuren osan sairaalahoidosta.

**51 * Vanhuksille on omia palveluja**

Suomessa vanhukset eivät yleensä asu lastensa kanssa. He elävät omissa asunnoissaan, palveluasunnoissa tai vanhainkodeissa. Lasten ja lastenlasten apu ja läheisyys ovat silti vanhuksille tärkeitä.

Kun omaiset eivät voi auttaa tarpeeksi, esimerkiksi siksi, että käyvät työssä, vanhukset voivat saada kotiinsa apua kunnan kotipalveluhenkilöiltä.

Jos vanhus ei enää selviä yksin kotona, hän voi muuttaa palveluasuntoon. Vanhainkodissa asuu sellaisia vanhuksia, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoitoa.

**52 * Poliisit — rakkaalla lapsella on monta nimeä**

— Koukku, kyttä, pollari, skoude…

Suomalaiset ovat antaneet monta nimeä poliiseille. Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Suomalaiset luottavat omaan poliisiinsa. Suomessa myös kunnioitetaan poliisia enemmän kuin monessa muussa maassa.

Tavallinen ihminen huomaa poliisin olemassaolon usein vasta silloin, kun hänelle on tapahtunut jotain ikävää. Tätä nolompaa on huomata poliisi silloin, kun on tehnyt virheen tai rikkonut lakia.

Poliisin tehtävänä on vastata ihmisten turvallisuudesta ja rauhallisesta elämästä.

Osa poliiseista valvoo liikennettä ja osa selvittää rikoksia. Poliisin täytyy olla puolueeton ja asiallinen, kun hän valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi myös haluaa estää rikokset, häiriöt ja onnettomuudet etukäteen.

**53 * Brankkarit ovat sankareita**

— Tual palaa ja siäl on jo brankkari tullut sammuttaa sitä taloo. Näin saatetaan huutaa ja ilmoittaa, että palokunta on tullut sammuttamaan tulipaloa.

Palokunta ei nykyään tarvita vain tulipalojen sammuttamiseen, vaan myös tulipalojen syttymisen estämiseen ja muiden onnettomuuksien hoitamiseen. Siksi siitä käytetään nykyään nimeä pelastustoimi tai pelastuslaitos.

Pelastuslaitoksen tehtävänä on huolehtia oman alueensa pelastustoiminnasta, tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäisyn valistuksesta, palotarkastuksista ja väestönsuojelusta. Osassa Suomen kunnista pelastuslaitos hoitaa myös kiireellistä ensihoitopalvelua ja sairaankuljetusta.

Ohje, miten toimit, jos tulipalo syttyy

1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat.

2. VAROITA muita vaarasta.

3. HÄLYTÄ. Soita 112.

4. SAMMUTA palo, jos voit.

5. RAJOITA. Sulje ikkunat ja ovet.

6. OPASTA viranomaiset paikalle.

Älä koskaan poistu savuiseen porraskäytävään.

**54 * Hätäpuhelun soittaminen**

Jos sinun pitää kutsua ambulanssi, palokunta tai poliisi, silloin teet hätäilmoituksen ja soitat puhelimellasi hätänumeroon 112. Puhelun soittaminen on ilmaista.

Kun soitat hätänumeroon toimi näin:

• Kerro, mitä on tapahtunut.

• Kerro tarkka osoite ja kunta.

• Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

• Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.

• Opasta auttajat paikalle.

• Lopeta puhelu vasta, kun olet saanut siihen luvan.

**55 * ICE-tunnuksen avulla saadaan yhteys läheiseen omaiseesi**

ICE-tunnuksen käyttäminen tarkoittaa lähiomaisen puhelinnumeron tallentamista oman matkapuhelimen muistioon ICE -nimellä.

Kirjaimet ICE tulevat englannin kielen sanoista In Case of Emergency, suomeksi tämä tarkoittaa «hätätilannetta”.

On tärkeää valita ICE-numeron henkilöiksi sellaisia ihmisiä, jotka osaavat kertoa soittajalle esimerkiksi lähimmäisensä mahdollisista sairauksista tai lääkityksestä.

**56 * Armeija on velvollisuus**

Asevelvollisuus kuuluu jokaiselle suomalaiselle miehelle.

Se tarkoittaa, että jokaisen yli 18-vuotiaan miehen täytyy käydä armeija eli suorittaa varusmiespalvelus tai suorittaa siviilipalvelus. Suomessa naisilla ei ole asevelvollisuutta. Jos nainen haluaa, myös hän voi mennä armeijaan.

Suomen armeijaa kutsutaan puolustusvoimiksi. Armeijassa aseellinen varusmiespalvelus on 165 tai 255 tai 347 vuorokauden mittainen. Kaikki käyvät kuitenkin aluksi 8-viikkoisen peruskoulutuskauden. Sen aikana valitaan johtajakoulutukseen lähtijät ja miehistötehtäviin sijoitettavat.

Siviilipalvelus on vaihtoehto varusmiespalvelukselle. Sen voi suorittaa asevelvollinen mies, joka ei vakaumuksensa mukaan voi ottaa asetta käteen ja opetella tappamista.

Siviilipalvelus on työpalvelua, joka suoritetaan esimerkiksi valtion tai kunnan laitoksessa tai jossakin yhdistyksessä.

Mahdollisen sodan aikana siviilipalveluksen suorittaneet osallistuvat esimerkiksi erilaisiin väestönsuojelutehtäviin ja pelastustoimintaan.

Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimat auttavat ja tukevat muita viranomaisia, että maassa on turvallista ja yhteiskunta toimii.

Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti. Lisäksi puolustusvoimilla oma komentaja, joka käytännössä johtaa toimintaa.

Suomen puolustusvoimat toimivat myös kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Suomi voi osallistua esimerkiksi rauhanturvaamistehtäviin. Suomalaisia rauhanturvaajia voi olla maailmalla yhtäaikaisesti korkeintaan kaksituhatta.

Varusmiehen tavallinen päivä

Herätys on aamulla kello kuusi. Sen jälkeen tehdään aamutoimet, eli käydään suihkussa, pestään hampaat. Aamiaisen jälkeen mennään joko maastoon tai jäädään kasarmille oppitunnille. Sen jälkeen on lounas.

Iltapäivällä harjoitellaan esimerkiksi etenemistä tai harjoituskäsikranaatin heittoa. Suunnilleen kello 17 ollaan viimeistään takaisin kasarmilla, jolloin on päivällisen aika. Päivällisen jälkeen siivotaan ja päästään iltavapaille.

Iltatoimien jälkeen tarkistetaan, että kaikki ovat paikalla, jonka jälkeen kello 22.00 sammuvat valot. Päivä on päättynyt ja on aika nukkua.

Juhlitaan

Tässä luvussa kerrotaan suomalaisista juhlapäivistä ja siitä, miten niitä vietetään.

Miten suomalaiset juhlivat esimerkiksi uuttavuotta, vappua, juhannusta tai maan itsenäisyyttä?

Miten joulua vietetään Suomessa?

Lisäksi kerrotaan, millaisia ovat perheen juhlat ja miten niitä vietetään.

**57 * Uusivuosi on riehakas juhla**

Kun vuosi vaihtuu, ihmiset toivottavat toisilleen: — Onnellista uutta vuotta!

Uusivuosi on monelle suomalaiselle erityisen riehakas juhla. Virallinen vapaapäivä on uudenvuodenpäivä, mutta suomalaiset juhlivat uutta vuotta joulukuun viimeisenä päivänä.

Tätä päivää kutsutaan uudenvuodenaatoksi. Uudenvuodenaattona juhlitaan sitä, että seuraavana yönä vaihtuu vuosi.

Uudenvuoden juhlimistyylejä on monenlaisia: toiset juhlivat rauhallisesti oman perheen kanssa ja toiset riehakkaasti ystävien kanssa. Kuohuviini ja samppanja ovat uudenvuoden perinteisiä juhlajuomia ja suosikkiruokaa ovat keitetyt nakit ja perunasalaatti.

Uuden vuoden aluksi monet tekevät lupauksia seuraavaksi vuodeksi. Moni lupaa laihduttaa ja huolehtia kunnostaan tai olla parempi ihminen.

Uudenvuodenaattona on myös tapana ampua ilotulitteita. Suomessa myydään jopa pari miljoonaa ilotulitetta, erilaisia raketteja.

**58 * Ystävänpäivänä muistetaan hyvää ystävää**

Ihmiset viettävät ystävänpäivää monissa maissa 14. helmikuuta. Suomessa ystävänpäivästä innostuttiin kunnolla 1990-luvulla.

Ystävänpäivää ei tuotu Suomeen mitään virallista tietä pitkin, vaan kansalaiset ottivat itsenäisesti ystävänpäivän omakseen. Taustalla on amerikkalainen juhla, jonka liike-elämä levitti Suomeen. Nykyään kaikissa juhlissa on mukana kaupallista hömpötystä, miksi ei siis myös ystävänpäivässä.

Ystävänpäivänä ihmiset muistavat omia ystäviään. Ystäville lähetetään tekstiviestejä ja kortteja tai annetaan kukkia tai pieniä lahjoja.

Ystävänpäivällä on siis hyvä sanoma: muistaa ja arvostaa omia ystäviään. Ja ystäviähän ihmisellä ei koskaan ole liikaa.

**59* Pääsiäinen on kristittyjen tärkeä juhla**

Pääsiäistä vietetään keväällä. Pääsiäisenä syödään pääsiäisruokia: lammasta, rahkapiirakkaa, uunijuustoa ja makkaraa. Suomalaisilla on muun muassa aivan oma pääsiäisruoka nimeltä mämmi. Mämmiä voi syödä esimerkiksi kerman tai maidon kanssa. Lapset syövät suklaamunia. Pääsiäinen on myös kevään juhla. Yleensä pääsiäisen jälkeen tulee kevät. Pääsiäinen on kristinuskon tärkeä juhla. Pääsiäisen tärkeät päivät ovat palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai ja kaksi pääsiäispäivää.

Pääsiäisviikko on hiljainen suruviikko. Kristinuskon mukaan Jeesus kuoli pitkäperjantaina. Se on surun päivä ja silloin kirkon alttari verhotaan mustalla kankaalla. Pääsiäinen loppuu ilon juhlaan toisena pääsisäispäivänä. Silloin Jeesus nousi ylös kuolleista.

**60 * Aprillipäivänä on lupa leikillään huijata**

Aprillipäivä on hauska päivä. Sitä vietetään huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Silloin voit huijata leikilläsi toisia ihmisiä. Aprillipäivänä kaikki saavat narrata ja nauraa, kun narraus onnistuu.

Kun joku narraat toista ihmistä ja hän uskoo, voit sanoa:

— Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle

Aprillipäivänä on hauska narrata, mutta ihmisiä ei saa loukata. On myös hyvä muistaa, että jos joku narraa sinua aprillipäivänä, sinä et saa suuttua.

Aprillipiloja

Lehdessä lukee, että kaupassa on ilotulitus kello 15.00. Ihmiset menevät katsomaan, mutta sitä ei ole. Tämä on vain hyvä mainos kaupalle.

Tytär tulee kotiin sormus sormessa ja kertoo, että hän on mennyt kihloihin, häät ovat pian ja että hän on raskaana. Kun isä ja äiti pelästyvät, tytär nauraa. Vanhemmat muistavat, että on aprillipäivä!

Poika huutaa:

— Isä, joku varastaa auton pihalta!

Kun isä juoksee ulos, poika nauraa. Auto on pihalla.

**61 * Vappu — ylioppilaiden ja työväen juhla**

Vappu on työväen, kevään ja ylioppilaiden juhla. Sitä vietetään toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Vappupäivänä ihmiset järjestävät marsseja, joissa marssivat esimerkiksi ammattijärjestöt ja vasemmistopuolueet. Torilla poliitikot pitävät puheita. Nykyisin Suomessa kaikki puolueet järjestävät vappuna omia tilaisuuksiaan.

Vappu on myös ylioppilaiden ja kevään alkamisen juhla. Vappuaattona monet juhlivat kaduilla, torilla tai ulkona puistoissa. Myös kotona pidetään juhlia. Vappuun liittyy usein runsas alkoholin käyttö.

Vappupäivänä kaupunki on täynnä juhlivia ihmisiä. Silloin kuuluvat ylioppilaiden lauluesitykset. Edellisenä iltana, vappuaattona on jo lakitettu patsas. Se tarkoittaa, että jollekin patsaalle pannaan ylioppilaslakki päähän ja ihmiset juhlivat lakitusta.

Ihmiset panevat vappuna päällensä kevätvaatteet. Ylioppilaat panevat päähänsä ylioppilaslakin.

Vappuna soi puhallinorkesterimusiikki ja vanhat työväenlaulut. Ihmisillä on naamareita, ilmapalloja, serpentiinejä ja vappuhuiskia.

Vappuna syödään tippaleipiä ja munkkeja ja juodaan simaa. Kuohuviini on vapun alkoholijuoma.

**62 * Äitienpäivä — päivä äideille**

Suomessa äitienpäiväjuhlaa alettiin viettää toukokuun toisena sunnuntaina vuonna 1927. Äitienpäivänä lapset kiittävät äitiä huolenpidosta, kärsivällisyydestä ja rakkaudesta. Pienet lapset tekevät itse kortteja äidille päiväkodeissa ja kouluissa.

Äitienpäivä on perhejuhla. Silloin äiti saa kukkia, lahjoja ja aamiaisen tarjottimella sänkyyn. Äitienpäiväkukkia ovat ruusut, mutta luonnossa kasvavat valkovuokot ovat myös perinteisiä kukkia äidille. Niitä lapset käyvät usein poimimassa äidille.

Presidentti antaa joka äitienpäivä mitaleja äideille, joilla on esimerkiksi paljon lapsia tai jotka ovat muuten ansioituneet hyvinä kasvattajina.

**63 * Juhannus on taikojen aikaa**

Juhannus on keskikesän juhla. Monet suomalaiset viettävät juhannuksen kesämökeillä, ja kaupungeissa on tällöin hyvin hiljaista. Juhannuksena ihmiset uivat, saunovat, grillaavat, pelaavat pelejä ulkona, ja käyvät lavatansseissa.

Juhannuksena ihmiset haluavat juhlia pimeän talven jälkeen sitä, että on vuoden valoisin aika. Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Lippu on lipputangossa juhannusaatosta kello 18.00 juhannuspäivän iltaan kello 21.00 asti.

Juhannuksena juodaan paljon alkoholia. Juhannusjuhlat ovat usein veden äärellä. Siksi humalaisia ihmisiä hukkuu juhannuksena paljon. Humalassa on vaarallista uida ja veneillä.

Kokkoja poltetaan paljon Suomessa juhannusyönä. Juhannukseen kuuluu juhannussauna ja vihta eli vasta, joka tehdään usein ensimmäisen kerran juhannuksena.

Juhannus on täynnä taikaa. Juhannus on rakastumisen aikaa. Ennen vanhaan tytöt tekivät erilaisia taikoja, jotta he löytäisivät rakastetun tai saisivat tietyn pojan itselleen.

Tyttö voi esimerkiksi nähdä tulevan sulhasensa, kun hän katsoo veteen. Kun tyttö panee tyynyn alle yhdeksän erilaista kukkaa, sulhanen tulee uneen. Näin uskottiin aiemmin. Myös nykyään juhannus on rakkauden aikaa.

**64 * Itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan Suomea**

— Milloin lähes jokainen suomalainen on television ääressä ja katsoo samaa ohjelmaa? Vastaus on helppo: Itsenäisyyspäivänä. Silloin suomalaiset katsovat presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlaa.

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta, koska Suomesta tuli itsenäinen valtio tuona päivänä vuonna 1917.

Monissa maissa itsenäisyyttä juhlitaan hyvin riehakkaasti. Suomessa näin ei tehdä, vaan itsenäisyyspäivä on isänmaallinen ja vakavamielinen juhla.

Itsenäisyyspäivänä soi Suomen kansallislaulu ja Suomen siniristilippu on tangossa. Suomen armeija järjestää itsenäisyyspäivänä paraatin, jossa sadat varusmiehet marssivat. Paraatin lisäksi televisiossa esitetään suomalaisille tärkeä elokuva Tuntematon sotilas, joka kertoo sodasta Neuvostoliittoa vastaan.

Kello kuudelta illalla kodeissa ikkunalle sytytetään kaksi kynttilää. Monet ihmiset kävelevät illalla ulkona pimeässä talvi-illassa ja katsovat, kun talojen ikkunoissa palavat kynttilät. Ihmiset käyvät usein myös hautausmaalla ja sytyttävät kynttilöitä haudoille.

Presidentinlinnassa on isot juhlat, joita suomalaiset katsovat televisiosta. Presidentti kutsuu juhlaan noin 2000 vierasta. Heillä on upeat iltapuvut päällä. Kansa katsoo televisiosta, keitä juhlaan tulee, millaiset vaatteet vierailla on päällä ja millä tavalla he tervehtivät presidenttiä.

Presidentin itsenäisyyspäivän juhlia katsoo joka vuosi yli miljoona suomalaista. Se on usein vuoden katsotuin televisio-ohjelma.

**65 * Joulu on ennen muuta perheiden ja lasten juhla**

— Koska joulupukki tulee?

Näin lapset kysyvät jouluaattona niin kauan, kunnes joulupukki tulee.

Joulu on suomalaisille ennen kaikkea perheen ja lasten juhla. Jouluna annetaan lahjoja. Joulun tapoihin kuuluu jouluhössötys. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perheissä valmistetaan jouluruokia kovalla kiireellä. Joulun jälkeen ihmetellään, mitä kaikella ylimääräisellä ruualla oikein tehdään.

Joulu on monille vuoden tärkein juhla. Monet ihmiset aloittavat jouluvalmistelut monta viikkoa ennen joulua.

Jouluksi pitää tehdä jouluruoat, siivota, laittaa kynttilät ja koristeet, ostaa joulukuusi ja joululahjat sekä lähettää joulukortit ystäville ja sukulaisille.

Kristinuskon mukaan joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Siksi joulu on kirkoissa suosittua juhla-aikaa. Silloin sadattuhannet suomalaiset kokoontuvat kirkkoihin juhlimaan Jeesuksen syntymää, ja samalla he etsivät joulun tunnelmaa. Joulukirkkoon voi mennä jouluaattona myöhään yöllä tai aikaisin aamulla joulupäivänä. Joulukirkko on vanha perinne. Monet ihmiset menevät kirkkoon vain jouluna.

Joulun tärkein päivä on jouluaatto. Ihmiset viettävät sen yleensä perheen ja sukulaisten kanssa. Jouluaattona kello 12.00 Turussa julistetaan koko maahan joulurauha. Silloin juhla voi alkaa.

Lapset odottavat joulupukkia. Joulupukki tulee sisälle ja kysyy: Onko täällä kilttejä lapsia?

Jouluaattona monet ihmiset käyvät hautausmaalla. He sytyttävät kynttilöitä haudoille. Hautausmaa on illalla kaunis, kun pimeässä illassa sadat kynttilät palavat.

**66 * Perhejuhlia**

Ristiäiset tai nimenantojuhla

Ristiäiset eli kastejuhla on ensimmäinen kirkon juhla lapselle. Juhlassa lapselle annetaan nimi ja hän liittyy seurakuntaan.

Nimenantojuhlassa lapsi saa nimen ilman kirkollista kastetta. Juhlassa lapsi esitellään ja toivotetaan

tervetulleeksi sukuun, samoin kuin kastetilaisuudessa, mutta ilman uskonnollisia menoja.

Rippijuhla tai aikuistumisjuhla

Rippikouluun nuori menee yleensä sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta. Rippikoulun jälkeen on konfirmaatio. Konfirmaatiossa Jumala haluaa vahvistaa nuorta uskossa ja siunata uudessa elämänvaiheessa. Se kuvaa myös nuoren ihmisen itsenäistymistä ja aikuistumista.

Nuoret, jotka eivät halua käydä uskonnollista rippikoulua, voivat käydä Prometheus-leirin, jonka jälkeen heillä on aikuistumisjuhla. Leirillä käsitellään asioita, jotka ovat nuorelle ihmisille tärkeitä, esimerkiksi elämänkatsomusta, omaa maailmankuvaa ja tulevaisuutta.

Ylioppilasjuhla ja juhla, kun on valmistuttu ammattiin

Ylioppilasjuhla ja juhla, kun on valmistuttu ammattiin ovat suuri ja tärkeä juhla perheessä ja suvussa. Ensin vieraat tulevat kotiin ja onnittelevat nuorta. Sen jälkeen nuori lähtee usein ravintolaan, jossa koulutoverit juhlivat yhdessä.

Häät

Häät järjestetään, kun ihmiset menevät naimisiin. Suurin osa ihmisistä haluaa kirkkohäät. Vain noin yksi pari viidestä valitsee siviilivihkimisen maistraatissa.

Häät ovat romanttinen tapahtuma, johon morsian usein pukeutuu niin kuin sadun prinsessa. Hänellä saattaa olla valkoinen pitkä puku, huntu ja kaunis morsiuskimppu kädessä.

Sulhasen puku on usein frakki tai smokki tai tumma puku.

Syntymäpäivä

Lapselle syntymäpäivät eli synttärit ovat jännittävä ja hauska juhla. Pienet lapset voivat juhlia sitä kotona perheen ja lähisukulaisten kanssa.

Aikuiset viettävät syntymäpäivää usein silloin, kun he täyttävät tasavuosia. Syntymäpäivää juhlivat erityisesti 50-70-vuotiaat. Kaikki eivät halua juhlia syntymäpäivää. Moni saattaa silloin lähteä matkoille.

Nimipäivä

Suomalaisella voi olla korkeintaan kolme etunimeä. Yksi niistä on valittava kutsumanimeksi eli puhuttelunimeksi, jota henkilö käyttää. Useimmat ihmiset käyttävät puhuttelunimenä ensimmäistä etunimeään, jotkut käyttävät toista tai kolmatta nimeään.

Puhuttelunimen voivat valita lapsen vanhemmat tai myöhemmin henkilö itse.

Nimipäivää juhlitaan puhuttelunimen mukaan. Silloin nimipäiväsankarille voi lähettää tekstiviestin tai kortin.

Myös sähköpostilla voi onnitella.

Hautajaiset

Kun ihminen kuolee, omaiset järjestävät hautajaiset. Hautajaiset ovat surujuhla, jossa vainajan omaiset ja ystävät surevat yhdessä. Hautajaiset voivat olla kirkolliset tai siviilihautajaiset. Omaiset voivat järjestää hautajaiset kirkossa tai jossakin muussa paikassa.

Hautauksen jälkeen on muistotilaisuus, jossa on vielä mahdollisuus muistella vainajaa.

Suomalaiset ovat urheiluhulluja

Suomalaiset ovat urheilukansaa ja ihailevat menestyneitä urheilijoitaan.

Tässä luvussa kerrotaan Suomessa suosituista urheilulajeista ja urheilusta talvella ja kesällä.

Tietoa on myös sauvakävelystä, joka on kehitetty Suomessa.

67 * Hiihtohullu kansa

Suomalaiset ovat hiihtohullua kansaa. Tosin hiihtäminen ei ole suomalaisille enää niin läheinen harrastus kuin se oli joitakin vuosikymmeniä sitten.Yhä useammat, varsinkin nuoret, ovat vaihtaneet sukset lasketteluvälineisiin ja lumilautaan.

Hiihtotapoja on kaksi erilaista: luisteluhiihto ja perinteinen hiihtotapa. Hiihtovälineet ovat sukset, monot ja sauvat. Hiihtolatuja on melkein jokaisella paikkakunnalla.

Suomalaiset ovat aina ihailleet menestyneitä kilpahiihtäjiä. Kuuluisia suomalaisia hiihtäjiä ovat muiden muassa Siiri Rantanen, Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta, Juha Mieto, Marja-Liisa Kirvesniemi, Harri Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Virpi Kuitunen ja Mika Myllylä.

Suomalaisille oli suuri pettymys vuosi 2001, kun monet hiihtäjät jäivät kiinni kiellettyjen doping-aineiden käytöstä.

Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen ovat nykyisiä hiihtäjiä, joilta suomalaiset odottavat menestystä.

**68 * Mäkihyppy**

Suomalaiset ovat ehdottomasti sitä mieltä, että Matti Nykänen on maailman paras mäkihyppääjä.

Hyppyrimäkiä on kolmea eri tyyppiä: normaalimäki, suurmäki ja lentomäki. Norjassa ja Suomessa mäkihyppy on arvostettu ja suosittu talviurheilulaji. Norjan Holmenkollenin ja Suomen Salpausselän mäkihyppykisoissa on aina tuhansia katsojia. Myös Keski-Euroopassa ja Japanissa mäkihyppy on hyvin suosittua.

Mäkihypyssä ovat menestyneet Matti Nykäsen lisäksi muun muassa Veikko Kankkonen, Jouko Törmänen, Jari Puikkonen ja Janne Ahonen. Suomalaiset eivät ole 2010-luvun puolivälissä enää menestyneet mäkihypyssä.

**69 * Jääkiekko**

Jos haluat aloittaa kiivaan väittelyn suomalaisten jääkiekkofanien kanssa kysy:

— Kumpi on ollut parempi suomalainen jääkiekkoilija Jari Kurri vai Teemu Selänne? Heille molemmille löytyy innokkaita kannattajia.

Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji. Siinä Suomen mestaruudesta kilpaillaan SM-liigassa. 1990-luvulta lähtien Suomi on saanut tasaisin väliajoin mitaleja arvokisoista. Suomalaisten suuri hetki oli vuonna 1995, kun Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden. Tätä voittoa muistellaan edelleen. Kaiken lisäksi silloin Suomi voitti loppuottelussa Ruotsin. Kun Suomi voitti toisen kerran vuonna 2011 maailmamestaruuden, sekin oli hieno hetki, mutta niin suuri asia se ei ollut kuin ensimmäinen voitto.

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkuetta kutsutaan Leijoniksi. Nimi tulee joukkueen paidoissa olevasta Suomen vaakunan leijonan kuvasta.

Naisten jääkiekkomaajoukkue on vakiinnuttanut asemansa lajin kolmosmaana maailmassa Kanadan ja Yhdysvaltain jälkeen. Se on tuonut arvokisoista useita pronssimitaleita.

**70 * Yleisurheilu**

Miten urheilijasta tulee kansallissankari? Hyvä esimerkki tästä on Lasse Virenin menestyminen vuoden 1972 olympiakisoissa. Suomalaisten odotukset olivat korkealla, kun Miinchenin 1972 olympiakisojen 10 000 metrin juoksun loppukilpailu käynnistyi. Matkaan lähti myös nuori juoksija Lasse Viren.

Suomalaisten toiveet romahtivat hetkeksi juoksun puolivälissä. Lasse Virēn kaatui! Hän nousi kuitenkin nopeasti ylös ja otti muun joukon kiinni. Viimeisen kilometrin aikana Virēn kehitti valtavan kirin ja tuli voittajana maaliin uudella maailmanennätysajalla 27.38.4. Virenistä tuli hetkessä kansallissankari.

Yleisurheilussa suomalaisten parhaat lajit ovat olleet kestävyysjuoksu ja keihäänheitto. Suomen yleisurheilu tuli maailmalle tunnetuksi 1912, kun Hannes Kolehmainen juoksi olympiakultaa Tukholman olympialaisissa. Olympialaisten menestynein urheilija on ollut Paavo Nurmi. Hän toi Suomelle 9 kultamitalia 1920-luvulla. Viimeisin juoksulajeissa olympiavoiton saavuttanut suomalainen on Lasse Virēn, joka on ainoana voittanut sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksumatkat peräkkäisissä olympiakisoissa.

Keihäänheiton tunnettuja suomalaisnimiä ovat muun muassa olympiavoittajat Matti Järvinen, Tapio Rautavaara, Pauli Nevala, Arto Härkönen, Tapio Korjus ja Heli Rantanen sekä maailmanmestarit Tiina Lillak, Seppo Räty, Kimmo Kinnunen, Aki Parviainen ja Tero Pitkämäki.

**71 * Jalkapallo**

Kuka on Suomen paras jääkiekkoilija? Siitä saa aikaan Suomessa hyvän väittelyn. Kuka on Suomen paras jalkapalloilija? Siitä ei ole epäilystä. Hän on Jari Litmanen.

Suomi oli 1980-luvulle asti eräs Euroopan heikoimmista jalkapallomaista.

Vähitellen 1990-luvulta alkaen Suomi on alkanut menestyä paremmin. Suomalaisten jalkapallofanien suureksi suruksi Suomi ei ole koskaan selviytynyt miesten jalkapallossa MM- tai EM-turnaukseen. Sen sijaan Suomen naiset selvisivät vuoden 2005 EM-turnaukseen ja etenivät välieriin saakka.

Vaikka jalkapallossa ei maailmalla ole menestystä tullut, on Suomesta tullut huippujalkapalloilijoita, kuten Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.

Jalkapallon pääsarja Suomessa on nimeltään Veikkausliiga. Jalkapallon katsojamäärät ovat Suomessa kasvaneet, mutta ovat vielä paljon pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi. Nimi tulee huuhkajasta, joka lensi Olympiastadionin kentälle vuonna 2007 ja keskeytti Suomi-Romania-pelin. Suomi voitti peli 2-0. Jälkeenpäin Suomen valmentaja kiitti huuhkajaa avusta voitossa. Pelin keskeytyminen toi Suomelle tarpeellisen tauon peliin.

**72 * Pesäpallo**

Pesäpallo on Suomen kansallispeli. Se muistuttaa hieman amerikkalaista baseballia.

Pesäpallon kehitti Lauri «Tahko” Pihkala 1910-luvulla. Pesäpalloa pelataan oikeastaan vain Suomessa. Jonkin sitä pelataan myös Ruotsissa, Virossa, Japanissa, Australiassa ja Keski-Euroopassa.

**73 * Moottoriurheilu**

— Pidän siitä, mitä teen ja se riittää. Ei kiinnosta, jos joku arvioi, ajanko hyvin tai huonosti. Toiseksi sijoittuminen on minulle pettymys, mutta kuka tietää, mitä seuraavassa kisassa tapahtuu, Kimi Räikkönen on kertonut.

Kimi Räikkönen voitti F1-formuloiden maailmanmestaruuden vuonna 2007 yhden pisteen erolla.

Hänen uransa on jatkunut vielä 2010-luvun puolivälissä. Kimi on saanut lempinimen «Jäämies”. Lempinimen hän on saanut hyvien hermojensa ja vähäpuheisuutensa vuoksi.

Rallikuskit Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen sekä formulakuskit Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen ovat moottoriurheilun suomalaisia sankareita. Heidän menestyksestään suomalaiset ovat olleet iloisia ja ylpeitä.

Moottoriurheilu nousi Suomessa suosioon ralliautoilun synnyn myötä 1950-luvulla. Pian sen jälkeen, jo 1960-luvulla, suomalaiset rallikuskit hallitsivat kansainvälisiä kilpailuja. Suomi onkin rallin maailmanmestaruussarjan kautta aikojen menestynein maa.

Formula 1 -kilpailut ovat Suomessa nykyisin ralliautoilua suositumpi moottoriurheilulaji. Nämä Fl-kilpailut nousivat suosioon 1980-luvulla, kun Keke Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena Fl-sarjan maailmanmestaruuden vuonna 1982.

Sarjan suosio nousi huippuunsa 1990-luvun lopulla, kun Mika Häkkinen voitti maailmanmestaruuden peräkkäin vuosina 1998 ja 1999.

74 * Sauvakävely

— Hei! Mihin sinulta unohtuivat sukset? Tällaisia huutoja saattoivat ensimmäiset sauvakävelyn harrastajat kuulla Suomessa 1990-luvulla, kun lajia alettiin laajasti harrastaa.

Sauvakävely on kehitetty Suomessa. Sitä voi harrastaa kesällä ja talvella.

Sauvakävely on ulkoliikuntamuoto, jota harjoitetaan sauvojen avulla, jotka muistuttavat hiihtosauvoja. Ne on kuitenkin suunniteltu erityisesti sauvakävelyyn.

Sauvakävelyn aloittaminen on helppoa. Välineiksi tarvitaan vain kävelysauvat ja mukavat kengät.

Sauvakävellä voi ympäri vuoden ja harrastamaan voi lähteä kotiovelta. Laji sopii hyvin myös vähän liikkuneille ja ylipainoisille.

Ulkomailla sauvakävelystä käytetään nimeä «Nordic Walking”. On arvioitu, että harrastajia on jo lähes kymmenen miljoonaa.

Kulttuurikansa

Tässä luvussa kerrotaan, että Kalevala sisältää vanhoja suomalaisia kansanrunoja.

Esillä on suomalainen kulttuuri: kirjallisuus, musiikki, elokuva, kuvataide ja arkkitehtuuri.

Montako lainausta tehdään vuosittain Suomen kirjastoissa?

Sekin selviää tässä luvussa.

75 * Kalevala

Suomen kansalliseepos Kalevala alkaa seuraavasti:

Mieleni minun tekevi,

Aivoni ajattelevi

Lähteäni laulamahan,

Saa’ani sanelemahan.

Sanat suussani sulavat,

Puhe’et putoelevat,

Kielelleni kerkiävät,

Hampahilleni hajoovat.

Kalevalan kertomukset muodostavat tarun, joka on säilynyt muinaisuudesta meidän aikoihimme asti. Kalevala sisältää vanhoja suomalaisia kansanrunoja.

Kalevala on Elias Lönnrotin suurtyö. Hän vaelsi Karjalassa, jossa vielä eli vanhoja runonlaulajia. Muinoin oli talosta toiseen kiertänyt runonlaulajia, jotka kertoivat ja lauloivat vanhoja tarinoita. Samoin äidit ja isät lauloivat työtä tehdessään tarinoita lapsilleen. Näin tarinat siirtyivät sukupolvelta toiselle ja säilyivät muistissa. Elias Lönnrot kulki juuri näiden vanhojen runonlaulajien luona, keräsi runoja ja kirjoitti niitä muistiin.

Ensimmäinen Lönnrotin kokoama Kalevala ilmestyi vuonna 1835.

Kalevala kertoo Kalevalan ja Pohjolan väestä. Kalevalan mahtavin mies oli Väinämöinen.

Kun hän soitti kanneltaan, soitto lumosi kaikki kuulijat.

Seppo Ilmarinen oli Kalevalan seppä. Hän oli takonut Pohjolan väelle Sammon; taikamyllyn, joka toi omistajalleen ikuisen onnen.

Pohjolassa hallitsi Louhi. Aluksi Pohjolan ja Kalevalan väki elivät sovussa keskenään, mutta sitten he riitaantuivat. Kalevalan miehet ryöstivät Sammon Pohjolasta. Taistelussa Sampo meni rikki. Sammon kappaleita ajautui Väinölän rannoille. Siitä alkoi Kalevalan väelle ikuinen onni. Sen sijaan Pohjolaan levisi köyhyys ja kurjuus.

76 * Kirjoja julkaistaan tuhansia

Nykyisin Suomessa julkaistaan henkeä kohden toiseksi eniten kirjoja maailmassa. Vuosittain julkaistaan yli 10 000 kirjaa.

Mikael Agricola oli Suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden isä. Hänen ensimmäisen kirjansa oli vuonna 1543 ilmestynyt aapinen eli ABC-kirja.

Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija, joka tunnetaan ennen muuta kirjasta Seitsemän veljestä ja näytelmästä Nummisuutarit. Aleksis Kiven pääteos on Seitsemän veljestä. Kirja kertoo, miten seitsemän veljestä, Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero kasvoivat aikuisiksi ja alkoivat elää vastuullista elämää.

Minna Canth oli rohkea heikkojen puolestapuhuja ja epäkohtien kärkäs esiintuoja, joka puolusti naisia ja köyhiä paitsi kirjoissaan, myös käytännössä. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi kirjat Hanna, Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo ja näytelmät Papin perhe, Työmiehen vaimo ja Anna Liisa.

Frans Emil Sillanpää on ainoa suomalainen kirjailija, joka on saanut arvostetun Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Palkinto myönnettiin hänelle vuonna 1939.

Väinö Linna käsitteli lähihistorian kipeitä aiheita Suomen jatkosodasta kertovassa kirjassa Tuntemattoman sotilas.

— Alussa olivat suo kuokka ja Jussi.

Näillä sanoilla alkaa Väinö Linnan kirja Täällä Pohjan tähden alla. Kirjassa Linna kirjoittaa työväestön näkökulmasta elämästä Suomessa 1870-luvulta aina 1950-luvulle asti.

Mika Waltari ja Arto Paasilinna ovat kirjailijoita, joiden kirjoja on käännetty kymmenille eri kielille.

Mika Waltarin pääteos on Sinuhe egyptiläinen. Kirjassa päähenkilö Sinuhe kertoo elämänsä vaiheita suuresti kyllästyneenä ihmisten tekoihin.

Kirja päättyy väsyneen Sinuhen sanoihin:

Ihmisenä olen elävä ihmisissä ikuisesti enkä sen tähden kaipaa uhreja hautaani ja kuolemattomuutta nimelleni. Tämän kirjoitti Sinuhe, egyptiläinen, hän, joka eli yksinäisenä kaikki elämänsä päivät.

Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjat, Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatut ja Patut sekä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat lasten suosikkeja.

Jari Tervo kuvaa Pohjois-Suomen ihmisiä sisällissodan vuosista nykypäivään.

Sofi Oksasen kirjat kertovat kipeistä lähihistorian tapahtumista Virossa ja Suomessa. Katja Kettu on herättänyt huomiota kirjallaan Kätilö. Kirja on saanut useita palkintoja ja siitä on tehty elokuva.

**77 * Kirjasto on menestystarina**

Kirjasto on todellinen monipalvelukeskus. Sinne voi mennä lainaamaan tai lukemaan kirjoja, lehtiä, elokuvia. Kirjasto palvelee sekä lapsia että aikuisia. Kirjaston käyttö on ilmaista. Jokaisessa kunnassa toimii ainakin yksi kirjasto. Kirjastoauto liikkuu siellä, missä ei ole kirjastoa.

Kirjastossa on tietokirjoja ja kaunokirjoja, kuten romaaneja, runokirjoja ja kuvakirjoja. Kirjojen lisäksi kirjastossa on muun muassa sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, musiikkia ja videoita. Kirjastoissa on tietokoneita, joilla voi vapaasti ottaa yhteyden internettiin.

Kirjoja ja muuta aineistoa voi lainata kotiin. Lainaamista varten tarvitset kirjastokortin. Sen voivat saada kaikki Suomessa asuvat.

Kirjastokortti on näytettävä joka kerta, kun lainaat jotain kirjastosta.

Mikä parhainta: kaiken tämän ja vielä paljon muutakin suomalaiset saavat kirjastoista ilmaiseksi!

**78 * Musiikki**

Jean Sibelius on tunnetuin suomalainen klassisen musiikin säveltäjä.

Finlandia on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävellys. Laulettuna esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi vasta vuonna 1940 eli yli 40 vuotta teoksen säveltämisen jälkeen.

Esa-Pekka Salonen ja Mikko Franck ovat tunnettuja suomalaisia kapellimestareita. Olli Mustonen on tunnettu pianisti.

Karita Mattila on Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä oopperalaulajia. Hänen äänialansa on sopraano. Karita Mattilalla on ollut suuria rooleja monissa merkittävissä oopperoissa kuuluisissa oopperataloissa ympäri maailmaa.

Dingo, Popeda, Eppu normaali ja Yö saavuttivat aikanaan suuren suosion. Apulanta, JVG ja Haloo Helsinki! ovat nykyisiä suosikkiyhtyeitä.

Olavi Virta ja Tapio Rautavaara ovat entisiä tunnettuja iskelmätähtiä. Tapio Rautavaara oli suomalainen laulaja, urheilija ja elokuvanäyttelijä. ”Reissumiehenä” tunnettu Tapsa oli Suomen sodanjälkeisten vuosikymmenten tärkeimpiä viihdetaiteilijoita. Tapio Rautavaara oli myös keihäänheiton olympiavoittaja.

Jari Sillanpää, Danny eli Ilkka Lipsanen, Paula Koivuniemi ja Maija Vilkkumaa sekä Kaija Koo ja Arttu Wiskari ovat nykyisin tunnettuja iskelmätähtiä.

Jari Sillanpää kertoo:

— Olen ollut aina valmis riskeeraamaan lähes kaiken, että voisin toteuttaa haaveeni. Olen usein juuri ja juuri selvinnyt, ja aina olen pärjännyt. Olen ennen kaikkea muuta selviytyjätyyppi.

Jari Sillanpää nousi julkisuuteen, kun hänestä tuli tangokuningas Tangomarkkinoilta vuonna 1995. Hän on Suomen menestynein tangokuningas. Jari Sillanpään levyjä on ostettu Suomessa kaikkein eniten. Hänen tarinansa ujosta ja kiusatusta pojasta suosituksi tähdeksi on menestystarina vailla vertaa.

Suomi on hevimusiikin eli metallimusiikin suurmaa. Hevi on raskassointista rockmusiikkia.

Ei ole ehkä yllätys, että jäisessä Suomessa on eniten hevibändejä maailmassa henkeä kohden. Se on yksi Suomen vientivalteista. Suomen maine leviää hevimusiikin ystävien keskuudessa ympäri maailmaa. Children of Bodom, Nightwish ja HIM ovat kuuluisia metallimusiikkia soittavia suomalaisia bändejä. Suomi voitti vuonna 2006 Eurovision laulukilpailut. Voittaja oli hevimusiikkia soittanut bändi Lordi kappaleella Hard rock hallelujah.

Antti Tuisku, Cheek, Chisu ja Robin ovat nykyisiä supertähtiä. Sanni ja Paperi T ovat nousevia suosikkeja.

79 * Elokuva

Suomalainen elokuva syntyi varsinaisesti 1930-luvulla. Tauno Palo ja Ansa Ikonen olivat silloin suurimmat tähdet. Usein he esittivät rakastavaisia tai avioparia.

Monet suomalaiset luulivat, että Tauno Palo ja Ansa Ikonen olivat pariskunta myös yksityiselämässään. Tauno Palo joutui usein vastaamaan kysymyksiin:

— Mitä ”Ansa-rouvalle” kuuluu.

Ansa ja Tauno toimivat hyvin yhdessä näyttelijöinä, mutta oikeassa elämässä heillä ei ollut mitään romanttista suhdetta.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen tehtiin paljon hauskoja elokuvia. Pekka ja Pätkä -elokuvat sekä elokuvat maaseudulta olivat suosittuja. Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva Tuntematon sotilas valmistui vuonna 1955. Se on edelleen kaikkien aikojen katsotuin elokuva suomalasissa elokuvateattereissa.

Televisio tuli 1960-luvulla suomalasiin koteihin. Silloin elokuvan suosio laski. Vähitellen ihmiset palasivat elokuvateattereihin. Spede Pasasen Uuno Turhapuro -elokuvat ovat menestyneimpiä hauskoja elokuvia.

Aki Kaurismäki aloitti ohjaajan uransa 1980-luvulla. Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä, ja Le Havre ovat tunnettuja Aki Kaurismäen elokuvia.

Vuonna 2014 ensi-iltansa sai 32 suomalaista elokuvaa ja kotimaisten elokuvien vuotuinen katsojamäärä kohosi jälleen yli kahteen miljoonaan. Katsotuin oli Dome Karukosken Mielensäpahoittaja, jonka kävi katsomassa yli 454 000 katsojaa.

**80 * Kuvataide**

Suomen kuvataiteen nousu alkoi 1880-luvulla ja se jatkui aina 1930-luvun alkuun. Sitä aikaa kutsutaan ”Suomen taiteen kultakaudeksi”. Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela maalasivat suomalaisille tärkeistä kansallista aiheista. Myös moni naistaiteilija oli esillä, kuten Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff.

Schjerfbeckin taide on saanut paljon arvostusta vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Wäinö Aaltonen, Eila Hiltunen ja Kain Tapper ovat tunnettuja suomalaisia kuvanveistäjiä.

Kimmo Kaivanto teki kantaaottavaa taidetta 1960-luvulla. Rafael Wardi ja Hannu Väisänen ovat pisimpään toimineita yhä aktiivisia maalareita. Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala tunnetaan ennen muuta Tyrvään kirkon maalauksista. Nanna Susi on yksi menestyneimmistä nykytaiteilijoista.

Tom of Finland oikealta nimeltään Touko Laaksonen oli homoeroottinen kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, jonka tuotanto vaikutti merkittävästi 1900-luvun lopun homokulttuuriin. Hän yksi tunnetuimmista suomalaista kuvataitelijoista maailmalla.

— Nämä tuntuvat niin jumalattoman lapsekkailta, vanhoilta ja vanhanaikaisilta, nämä minun lyijykynäpiirrokseni…

Joskus viidenkymmenen, sadan vuoden päästä ihmiset katselevat niitä ehkä toisella tavalla, sanoi Touko Laaksonen eli Tom of Finland haastattelussa keväällä 1990.

Ei tarvittu viittäkymmentä saati sataa vuotta. Tom of Finlandin taide on jo nyt paitsi ajankohtaista, myös suuremman yleisön suosikki kuin koskaan aikaisemmin.

81 * Arkkitehtuuri

— Alvar on ehdoton ykkönen.

Näin vastaa lähes jokainen suomalainen, jolta kysyy Suomen parhainta, kuuluisinta tai tunnetuinta arkkitehtiä. Ja Alvar on arkkitehti Alvar Aalto.

Tunnetuista suomalaisista arkkitehdeistä Eliel Saarinen suunnitteli muiden muassa Helsingin rautatieaseman ja Kansallismuseon.

Lars Sonck on vastannut muiden muassa Tampereen Tuomiokirkon ja Helsingin Kallion kirkon suunnittelusta.

Alvar Aallon upeita töitä ovat muun muassa Paimion parantola, Kulttuuritalo ja Finlandia-talo. Alvar Aalto suunnitteli myös paljon asunto- ja teollisuusrakennuksia.

Ruoka ja juoma

Syötkö mieluummin hernekeittoa vai karjalanpaistia?

Tässä luvussa kerrotaan ja esitellään joitakin ruokia, mistä suomalaiset pitävät.

Lisäksi kerrotaan kuinka paljon suomalaiset juovat kahvia ja viinaa.

82 * Suomalaisten suosikkiruuat

Suomalaisten suosikkiruokia on tutkittu muutaman vuoden välein.

Suomalaisten mieluisimpia ruokalajeja tutkitaan antamalla vastaajille 50 ruokalajia sisältävä lista. Tutkimuksessa on mukana 1300 perhettä. Heitä pyydetään merkitsemään ruokalajit, joita he syövät hyvin mielellään sekä ruokalajit, ja joita he eivät mielellään syö.

Suomalaisten mieluisimmat ruokalajit vuonna 2013

1. Paistettu kala

2. Pizza

3. Pihvi tai leike

4. Lihapullat

5. Uunikala

6. Makaronilaatikko

7. Jauhelihakastike

8. Lasagne

9. Kalakeitto

10. Lämpimät voileivät

11. Kreikkalainen salaatti

12. Munakas

13. Hernekeitto

14. Poro-/riistakäristys

15. Kaalilaatikko

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto, Ruokatietoa 2013

**83 * Suomalaisia ruokia hernekeitosta makkaraan**

Hernekeitto

Torstai on hernekeittopäivä. Keittoon voi herneiden lisäksi lisätä sianlihaa, paloiteltua sipulia ja sinappia. Hernekeitto on edullista valmistaa. Jälkiruuaksi tarjotaan pannukakkua tai lettuja ja hilloa.

Lohikeitto

Suomalainen lohikeitto tehdään maitoon tai veteen. Se on helppo valmistaa: perunoita, maitoa, suolaa, lohta ja tilliä!

Kaurapuuro

Monet suomalaiset syövät aamiaiseksi kaurapuuroa. Se on edullista ja terveellistä, helppo valmistaa ja täyttää vatsan. Päälle voi laittaa marjoja, sokeria, maitoa tai voita.

Karjalanpiirakka

Karjalanpiirakka on suolainen piiras. Ruiskuoren sisällä on riisipuuroa. Karjalanpiirakan kanssa tarjoillaan yleensä munavoita. Munavoissa voihin on sekoitettu keitetty kananmuna.

Maksalaatikko

Kun syöt maksalaatikkoa, syötkö sitä rusinoilla tai ilman? Jonkun mielestä rusinat kuuluvat ehdottomasti maksalaatikkoon. Joku toinen ei voi sietää rusinoita maksalaatikossa. Maksalaatikko on suosittu valmisruoka. Se on edullista ja ravitsevaa.

Mämmi

Mämmi on makea suomalainen perinneruoka. Se valmistetaan vedestä, maltaasta ja ruisjauhosta. Mämmiin voi lisätä kermaa tai maitoa. Mämmiä syödään pääsiäisenä.

Pulla

Pulla valmistetaan jauhoista, hiivasta, voista kardemummasta, maidosta ja sokerista. Pulla maistuu parhaalta kahvin tai kylmän maidon kanssa.

Poronkäristys

Poronkäristys on perinneruokaa Lapista. Se tarjoillaan usein perunamuusin ja puolukkahillon kanssa.

Ruisleipä

Ruisleipä valmistetaan ruisviljasta. Ulkomailla asuvat suomalaiset ikävöivät kunnon ruisleipää.

Karjalanpaisti

Perinteinen karjalanpaisti on herkullinen liharuoka, jonka salaisuus on hitaasti uunissa mureaksi hautuneessa lihassa. Yleensä se tehdään naudan- ja sianlihasta.

Makkara

Suomalaiset syövät paljon makkaraa. Makkarasta saa maistuvia ruokia, kuten makkarakastiketta tai uunimakkaraa. Suomessa on kaikissa ruokakaupoissa erinomaiset makkaravalikoimat.

Makkaraa grillataan kesäisin mökeillä. Grillimakkaran päälle laitetaan sinappia tai ketsuppia.

84 * Maitoa ja kahvia

Maito

Suomi on maidonjuojien maa. Suomalainen juo keskimäärin maitoa 127 litraa vuodessa. Luultavimmin se on eniten maailmassa.

Maito muuntuu moneksi. Siitä saa kermaa ja piimää, jogurttia ja viiliä, voita ja juustoa sekä paljon muuta.

Maitoa voi sekoittaa kahviin ja

siitä voi tehdä suklaajuomaa eli kaakaota.

Kahvi

Montako kuppia sinä juot päivässä kahvia? On laskettu, että suomalainen kuluttaa keskimäärin 12 kiloa kahvia joka vuosi. Se on enemmän kuin minkään muun maan kansalainen.

On mahdotonta arvailla, kuinka monta kuppia kahvia suomalainen juo keskimäärin päivässä, mutta voisin lyödä vaikka vetoa, että se on enemmän kuin lääkäri suosittelee!

85 * Salmiakista joko pidetään tai sitten ei

— Onko missään päin maailmaa samanlaista palavaa rakkautta kuin suomalaisen intohimoinen suhde salmiakkiin?

Näin salmiakkikarkkeja valmistava Fazer mainostaa salmiakkia verkkosivuillaan.

Suomessa salmiakki on makuasia, josta nimenomaan kiistellään. Joku pitää siitä ja joku ei voi sitä sietää. Maultaan salmiakki on samaan aikaan sekä makea että suolainen.

— Salmiakissa on asennetta. Makean ja suolaisen yhdistelmä on riipaiseva kuin kesäinen tango.

Näin Fazer jatkaa salmiakin mainostamista. Fazerin salmiakki esiteltiin ensi kerran 1938, talvisodan kynnyksellä. Suuri salmiakin nousu koettiin vasta paljon myöhemmin 1960-luvulta lähtien.

Salmiakkia käytetään mausteena monissa tuotteissa: esimerkiksi jäätelössä, virvoitusjuomissa ja viinassa.

Salmiakkikoskenkorva, jota puhekielessä kutsutaan nimellä salmiakkikossu tai salmari on salmiakkilikööri, jossa salmiakin maku peittää lähes täysin alkoholin maun. Salmiakkikoskenkorvaa valmistetaan liuottamalla salmiakki kirkkaaseen viinaan. Valmistuminen on helppoa, joten salmiakkikossua voidaan valmistaa myös kotona. Salmari on suosittu juoma. Suomen viinakaupoista Salmiakkikoskenkorvaa on saanut vuodesta 1993 alkaen.

Euroopan unioni yritti vuonna 2012 kieltää salmiakin valmistuksen tai ainakin lieventää salmiakin makua. Suomalaisten onneksi esitys peruttiin. Niinpä suomalaiset salmiakin ystävät saavat edelleen nauttia herkustaan.

86 * Kännissä tai huppelissa

Kun juo riittävästi viinaa, tulee humalaan. Jos juo liikaa viinaa, tulee krapula. Humalalle on suomen kielessä monta eri sanaa.

Ihminen voi olla soosissa tai ottaa lärvit. Känni, huppeli, tuiske, laitamyötäinen ja monet muut sanat kertovat, miten keskeinen merkitys viinalla on suomalaisten elämässä.

Kalsarikänni on alkanut yleistyä Suomessa. Se tarkoittaa juopottelua kotona, vaikka vain alushousut jalassa. Krapula on myös tuttu suomalaisille ja sillekin on suomenkielessä monta sanaa: muiden muassa kankkunen, kohmelo, jysäri, darra tai kanuuna.

Kun nykyisin arvostellaan suomalaisten liiallista viinan juontia, on hyvä muistaa, että mistään uudesta asiasta tässä ei ole kysymys. Laurentius Petri Tammelinuksen vuonna 1644 ilmestyneen saarnakirjan mukaan ensimmäinen «pikari” meni tarpeeseen ja hätään, toinen terveydelle ja kolmas oli ilon pikari. Mutta neljäs olisi ollut jo liikaa. Se oli kiukkuisten pikari. Niinpä järkevä tyytyi kolmeen.

Viina tappaa ja tuo mukanaan haittoja. Merkittävimmät alkoholin aiheuttamat haitat ovatkin työikäisten miesten kuolleisuus ja väkivaltarikokset.

Nykyään suomalaisten viinanjuontiin yritetään vaikuttaa valistuksella ja pitämällä viinan hintaa korkealla. Suomessa väkeviä alkoholijuomia ja viiniä saa ostaa vain viinakaupasta eli Alkosta. Monen turistin ihmetyksen aihe Suomessa onkin se, ettei viiniä voi ostaa ruokakaupasta, niin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Kaikesta valistuksesta ja kielloista huolimatta suomalaiset juovat runsaasti viinaa. Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2014 oli 11,2 litraa 100-prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tosin alkoholin kulutus jakaantuu epätasaisesti. Osa ei juo lainkaan, ja suurin osa kohtuullisesti. Viinan vaihtoehtona viinin ja oluen juonti ovat lisääntyneet Suomessa koko ajan.

Oma lukunsa on viinaralli. Kun Suomessa alkoholi on kallista, sitä haetaan Virosta. Pakettiauto tai auton peräkontti ostetaan täyteen viinaan tai muuten tuodaan mukana laivalla niin paljon olutta ja viinaa kuin jaksetaan kantaa tai vetää erilaisilla kärryillä.

Joulupukista eukonkantoon

Suomi on muun muassa joulupukin,

Muumien ja lottovoittajien maa.

Suomalaiset pitävät tangosta.

Suomessa järjestetään monia hauskoja kilpailuja, kuten eukonkanto, saappaanheitto ja suopotkupallo.

87 * Joulupukki

Jouluaattona pukki matkustaa porolla kilttien lasten luo. Miten joulupukki ehtii kaikkien maailman lasten luo samana päivänä? Tämä on joulupukin oma salaisuus, jota hän ei ole paljastanut.

Joulupukki asuu Korvatunturilla, Lapissa. Korvatunturista tuli joulupukin asuinpaikka radio-ohjelman perusteella. Markus-setä, joka veti suosittua lastenohjelmaa kyseli joulupukin asuinpaikkaa. Korvatunturi sai radion kuuntelijoilta paljon kannatusta ja näin se valittiin joulupukin asuinpaikaksi.

Korvatunturi on kaukainen paikka, jonne on huonot kulkuyhteydet. Siksi joulupukki käy töissä Rovaniemen lähellä olevassa Joulupukinmaassa. Siellä hänet voi lähes joka päivä tavata. Tärkeintä muistaa, että joulupukki asuu Suomessa eikä missään pohjoisnavalla. Tämä virheellinen käsitys on hyvä korjata.

Joulupukille voi kirjoittaa kirjeen.

Osoite on:

Joulupukin Pääposti

Tähtikuja 1

96930 Napapiiri

**88 * Muumit asuvat Muumilaaksossa**

Kaikki Suomessa tuntevat Muumit. He asuvat Muumitalossa, joka sijaitsee Muumilaaksossa.

Muumit ovat kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin luomia satuhahmoja. Varmaan tunnetuin muumihahmo on Muumipeikko, joka joutuu tarinoissa mitä kummallisimpiin seikkailuihin. Muumiperheeseen kuuluvat Muumipeikon lisäksi hänen äitinsä Muumimamma ja isänsä Muumipappa sekä perheen ottolapsi Nipsu. Muita Muumilaakson asukkaita ovat muiden muassa Niiskuneiti, Pikku Myy, Nuuskamuikkunen, Mörkö ja Hemuli.

Muumipeikon hahmo syntyi Tove Janssonin mielikuvituksessa jo 1930-luvulla. Hän kirjoitti Ensimmäisen muumikirjansa Muumit ja suuri tuhotulva vuosina 1939-1940. Toinen kirja Muumipeikko ja pyrstötähti ilmestyi vuonna 1946.

Tove Jansson kirjoitti kahdeksan muumikirjaa. Viimeisin Muumilaakson marraskuu ei enää ollut lasten kirja. Se kertoo muumien ystävistä, jotka tulevat Muumilaakson etsimään Muumeja, mutta he huomaavatkin, että Muumit ovatkin lähteneet pois.

Muumikirjoja on käännetty 43 eri kielelle, ja niistä on tehty kirjojen ja sarjakuvien lisäksi piirroselokuvia, lukuisia näytelmiä ja ooppera. Piirroselokuvat tekivät Muumeista tunnettuja ja suosittuja ympäri maailmaa.

Nykyisin Muumit esiintyvät monenlaisissa tuotteissa mukeista erilaisiin vaatteisiin. Suomen lapsille Muumipeikko lienee yhtä tunnettu kuin joulupukki.

Naantalissa on Muumimaailma ja Tampereella Muumilaakso, joissa molemmissa voi vierailla.

**89 * Angry Birds — Vihaiset linnut**

Angry Birds eli Vihaiset linnut on suomalaisten kehittämä videopeli. Se julkaistiin vuonna 2009.

Angry Birdsissä pelaajalla on joukko lintuja, joilla on tarkoitus tuhota vihreät siat. Ne ovat kaapanneet munat lintujen pesästä, mistä raivostuneet linnut yrittävät ritsan avulla osua sikoihin tai niiden rakennelmiin

Kun Angry Birds -peli julkaistiin, sitä myytiin ensimmäisen puolen vuoden aikana yli 6,5 miljoonaa kopiota. Myöhemmin se laajentui ja pelien latausmäärät ylittivät miljardin. Peli on ollut maailman myydyin mobiilipeli.

Angry Birds — Vihaisista linnuista on tehty myös elokuva. Se kertoo tarinan siitä, miten vihaisista linnuista alun perin tuli vihaisia.

Elokuvan ensimmäinen suurin uutinen on, että vihaiset linnut eivät ole aina olleet vihaisia. Päinvastoin. Alun alkaen Angry Birds oli sopuisa yhteisö, joka vietti onnellista elämää omalla paratiisisaarellaan. He elivät kaukana maailman pahuudesta ja luottivat toisiinsa. Ei rikollisuutta, ei vihamielisyyttä, ei lukittuja ovia.

Elokuvan keskushenkilö on punainen Red, joka elää lintujen joukossa yksin. Red on lintuyhteisön erakko. Häntä riivaa jatkuva epäonni, joka purkautuu raivokohtauksina ja epäluulona. Vain hän aavistaa pahimman, kun luottavaiset linnut toivottavat lauman vihreitä porsaita tervetulleiksi saarelleen.

**90 * Lottovoittajien maa**

— Lotto tuo jännitystä jokaiseen viikkoon! Pelaa, niin haaveesi voivat toteutua.

Näin mainostetaan jokaviikkoista lottoa.

Lotto on Italiassa kehitetty onnenpeli, jossa pelaaja yrittää arvata oikein mahdollisimman monta arvottavaa numeroa. Lottoa pelataan kaikkialla maailmassa. Suomessa se on pelatuin yksittäinen rahapeli. Sitä lotto on ollut vuoden 1970 joulukuusta alkaen, jolloin Suomessa pelattiin ensimmäinen lottokierros. Siitä lähtien lottoa on pelattu joka viikko. Nykyisessä Suomessa pelattavassa lotossa pelaaja valitsee 7 numeroa väliltä 1-39. Päävoiton saa 7 oikein -tuloksella. Pienimmän voiton saa, jos on veikannut 4 numeroa oikein.

Suomessa on arvioitu olevan noin 1500 lottomiljonääriä. Ensimmäinen lottomiljonääri oli Hilkka Pylkkö, joka voitti reilun miljoona markkaa lotosta. Pylkkö teki, niin kuin kunnon voittajan pitääkin, eli hankki suuren ja hienon asunnon, jossa oli jopa uima-allas.

Suomen lottovoittajat ovat erikoista porukkaa, sillä usein he haluavat voiton jälkeen jatkaa samassa työpaikassa ja elää hyvin samanlaista elämää kuin ennen lottovoittoa.

Lotto pelin järjestää Veikkaus Oy. Se on suomalainen rahapeliyhtiö, jonka Suomen valtio omistaa kokonaan. Veikkauksen tuotolla rahoitetaan muun muassa liikuntapaikkoja, elokuvia, teattereita, nuorisotyötä ja uimahalleja. Vuosittain Veikkaus jakaa yli 500 miljoonaa euroa avustuksia. Voidaankin ajatella, että itse asiassa jokainen suomalainen on saanut jonkinlaisen lottovoiton.

**91 * Suomalainen tangoja sen kuninkaalliset**

Kesäyö, hämärtyvä järvenselkä ja rannalla haitari soittaa haikeaa tangoa. Tämäkin on osa suomalaisuutta.

Tango on tanssi, joka syntynyt Argentiinassa. Tangomusiikin aiheena on lähes aina rakkaus. Tangossa sanat kertovat usein menetyksen tuskasta, kaihosta, intohimosta ja rakkaudesta. Sana tango on latinaa ja tarkoittaa kosketan.

Suomessa tangoa tanssittiin vuonna 1913 ensimmäisen kerran. Omia suomalaisia tangoja alettiin tehdä 1930-luvulla. Talvi- ja jatkosodan aikana ja niiden merkittävin tango säveltäjä oli Toivo Kärki. Toivo Kärjen tangot Siksi oon mä suruinen ja Liljankukka nousivat suureen suosioon. Unto Mononen nousi Toivo Kärjen rinnalle 1950-1960-luvuilla. Kärki ja Mononen sävelsivät ne suomalaiset tangot, jotka kaikki tuntevat ja mieltävät tangomusiikiksi.

Ennennäkemätön tangohuuma valtasi Suomen 1960-luvulla. Silloin tango soi radiossa, tanssilavoilla ja oikeastaan kaikkialla, missä iskelmämusiikkia soitettiin. Ei ollut yllätys, että silloin Unto Monosen tangosta Satumaa tuli menestys, kun Reijo Taipale levytti sen vuonna 1962.

Seinäjoen Tangomarkkinat on eräs suurimmista suomalaisista kesätapahtumista. Tangoyleisö, tiedotusvälineet sekä TV-ruutujen ääressä istuvat yli miljoona katsojaa seuraavat suurella mielenkiinnolla, kenet kruunataan tangokuningattareksi ja tangokuninkaaksi. Viime aikoina Tangomarkkinat on kerännyt paikan päälle Seinäjoelle joka vuosi yli 100 000 kävijää.

Tangon suosiosta kertoo muun muassa suuri tangomusiikkia esittävien laulajien määrä Tangon suosiota nosti Jari Sillanpään valitseminen tangokuninkaaksi 1995. Jari Sillanpää laulaa tangoa iloisesti ja ottaa tanssiaskelia välillä eikä vain seiso paikallaan, kuten monet muut tangolaulajat.

**92 * Lavatansseissa käyvät kaiken ikäiset**

— Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois, laulaa illan orkesteri lavatansseissa suosittua Satumaa-tangoa.

Lavatansseja järjestetään kesäisin joka puolella Suomea olevilla tanssilavoilla. Suomessa yleisimpiä lavatansseja ovat foksi, tango, valssi ja humppa. Lisäksi lavatansseissa soitetaan yleensä pari kappaletta vanhempia perinteisiä tanssilajeja jenkkaa ja polkkaa. Nykyisin lavojen tanssiohjelmistoon kuuluvat myös rokkitanssit.

Tanssilavoilla on pääasiassa miesten haku. Tämä tarkoittaa, että naiset odottavat tanssiinkutsua hakurivissä tanssilavan reunalla. Kun orkesteri aloittaa seuraavan tanssin, mies hakee sopivaksi katsomaansa naista.

Useimmilla tanssipaikoilla tietty aika illasta on varattu naisten haulle. Tämä kestää yleensä noin tunnin verran. Haku tapahtuu päinvastoin: miehet odottavat, ja naiset käyvät hakemassa heitä. Muut roolit pysyvät silti ennallaan: mies vie kaikki tanssit, ja mies palauttaa naisen tämän paikalle.

Lavatansseissa käyvät kaikenikäiset. Viime vuosina yhä enemmän myös nuoria, jotka ovat käyneet tanssikursseilla ja ovat näin hyviä tanssijoita. Onkin tärkeää, että tanssiorkesteri soittaa mahdollisimman monipuolista ja hyvää tanssimusiikkia.

**93 * Avantouinnissa mieli virkistyy**

Avantouinti on sellaisten suomalaisten talvilaji, jotka eivät pelkää jääkylmää vettä, vaan nauttivat siitä. Ensin täytyy järven jäähän tehdä reikä eli avanto, jossa pikaisesti voi kastaa itsensä. On myös suuria avantoja, joissa voi uida lyhyen matkan.

Ennen ja jälkeen avantouinnin on hyvä käydä kuumassa saunassa. Monet ihmiset uskovat, että avantouinti on terveellistä. Harrastajien mukaan talviuinti vähentää stressiä, lievittää flunssaoireita, auttaa särkyihin ja parantaa unen laatua.

Ainakin se laittaa veren kiertämään. Saunassa avantouinnin jälkeen ihoa pistelee ihanasti ja olo on rentoutunut.

On arvioitu, että yli 100 000 suomalaista käy avannossa säännöllisesti. Myös hyvin iäkkäät, jopa yli 80-vuotiaat, suomalaiset käyvät uimassa avannossa. Heitä voi syystä kutsua teräsmummoiksi tai teräsvaareiksi.

Avantouinnin suomenmestaruuskisat on järjestetty vuodesta 1989 lähtien joka vuosi. Niistä on tullut talvinen tapahtuma, jossa kilpailee yli tuhat avantouimaria eri puolilta Suomea.

**94 * Pilkkiminen eli talvionginta**

Pilkkiminen tarkoittaa talvikalastusta jäällä. Jäähän tehdään reikä kairalla. Kaira on eräänlainen iso pora. Onki on erityinen pilkkivapa. Syöttinä on yleisimmin kärpäsentoukka tai perho tai jokin muu syötti, jonka alla on koukku, johon kala jää kiinni.

Saaliskala on usein ahven. Sen lisäksi pilkillä saa särkiä ja lahnoja. Myös hauki, kuha, siika tai made voi tarttua koukkuun talvella.

Sadat suomalaiset istuvat talvella retkituoleissa järven jäällä ja heillä on kädessä pilkkionki. Pilkkimistä voivat harrastaa niin aikuiset kuin lapsetkin. Päällä täytyy olla lämpimät vaatteet, mukana kuumaa juomaa ja evästä.

Suomessa järjestetään talvisin myös pilkkikilpailuja, joissa parhaat voittavat rahaa tai tavarapalkintoja. Pilkkikisoissa voittaa ihminen, joka saa eniten kalaa tietyssä ajassa. Pilkkikilpailuihin voi osallistua tuhansia kilpailijoita. Pilkkiminen sisältyy suomalaisten luonnon jokamiehenoikeuksiin. Näin ollen pilkkimiseen ei tarvita lupaa.

Kuitenkaan kenenkään talon ja mökin rantaan ei saa ilman lupaa mennä pilkkimään.

**95 * Hauskat kilpailut**

Suomen erilaisia kesätapahtumia yhdistää kilpailuhenkisyys ja leikkimielisyys. Sellaista lajia ei tunnu olevan, missä suomalaiset eivät keksi järjestää MM-kisoja eli kilpailuj a maailmanmestaruudesta. Jotkut lajit elävät edelleen, kun taas jotkut ovat syystä tai toisesta loppuneet. Suomalaisten hauskoista kesäkisoista maailmalla tunnetuimmat ovat eukonkanto ja suopotkupallo.

Eukonkanto

Eukonkannon MM-kisat ovat iso tapahtuma Suomen kesässä. Sonkajärvellä vuosittain järjestettävä tapahtuma on kerännyt maailmanlaajuista huomiota ja osallistujia tulee ympäri maailmaa.

Eukonkanto on urheilulaji, jossa mies kantaa naista läpi esteitä sisältävän juoksuradan mahdollisimman nopeasti. Rataan kuuluu metrin syvyinen vesieste sekä kaksi yli kiivettävää aitaa. Naisen tulee painaa vähintään 49 kiloa. Ei ole niin väliksi, kantaako mies omaa eukkoaan, naapurin eukkoa tai ketä tahansa naista.

Ensimmäisen kerran kisat järjestettiin vuonna 1992, ja vuonna 2015 tapahtuman pääkilpailuun osallistui 70 paria, mikä on enemmän kuin koskaan tapahtuman historiassa. Tuhansia ihmisiä tulee joka vuosi katsomaan, ketkä voitavat eukonkannon MM-kisat.

Suopotkupallo

Hyrynsalmella järjestetään joka vuosi suopotkupallon MM-kisat. Ensimmäisen kerran Hyrynsalmen suolla potkittiin palloa vuonna 1998 ja mukana oli 13 joukkuetta. Kisoista tuli vuonna 2000 maailmanmestaruuskilpailut.

Tänä päivänä osallistuvia joukkueita on noin 300 ympäri maailmaa. Tapahtuma on saanut myös talvisen version eli jalkapallon pelaamisen hangessa. Myös lentopallomestaruuksista otellaan suolla.

Kännykänheitto

Ensimmäiset kännykänheiton MM-kisat järjestettiin vuonna 2000. Kilpailussa on sarjoja miehille, naisille, lapsille sekä leikkimielisille.

Kilpailijoiden ei tarvitse tuoda mukana omia puhelimia, vaan he voivat heittää järjestäjän kisapaikalle tuomilla puhelimilla. Laji on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Kännykkää on heitetty jopa yli 100 metriä.

Ilmakitaransoitto

Ilmakitaransoiton MM-kisat on vuosittain Oulussa järjestettävä tapahtuma, jossa osallistujat kilpailevat ilmakitaran soitossa.

Ilmakitaran soitossa soittaja näyttelee kitaran soittamista ilman kitaraa. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996.

Tapahtuman järjestäjien mukaan ’sodat loppuisivat ja kaikki pahat asiat häviäisivät, jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat ilmakitaraa”. Tapahtuma kerää osallistujia ympäri maailmaa ja nykyään se on levinnyt niin paljon, että monessa maassa käydään jo karsinnat siitä, ketkä pääsevät mukaan Ouluun tapahtumaan.

Saappaanheitto

Saappaanheitto on urheilulaji, jossa tavoitteena on heittää kumisaapasta mahdollisimman pitkälle. Voittajaksi julistetaan se, joka on suorittanut pisimmän laillisen heiton. Miehet heittävät numeron 43, ja naiset numeron 38 saapasta.

Tyyli on vapaa, mutta saappaassa tulee ilmalennon aikana olla varsi suorassa.

Maailmanmestaruuskisoja on järjestetty vuodesta 1992. Ne alkoivat silloin Suomesta, mutta kun laji tuli kansainväliseksi, MM-kisoja on käyty muun muassa Ruotsissa, Virossa ja Saksassa.

Maailman parhaat saappaanheittäjät heittävät kumisaapasta jopa 68 metrin päähän.

Kaljakellunta

Kaljakellunnassa olutta juovia ihmisiä kelluu halvoissa kumiveneissä Keravanjoella tai Vantaanjoella Vantaan ja Helsingin kaupunkien alueella. Kumiveneet virtaavat vapaasti alas jokea ja niissä olevat ihmiset juovat olutta. Tapahtumalla ei ole virallista järjestäjää. Kaljakellunta järjestetään myös Oulussa ja Jyväskylässä.

Kaljakellunta on toteutunut vuodesta 1997 lähtien kerran vuodessa. Ensimmäisellä kerralla mukana oli vain alle 10 osallistujaa. Tämän jälkeen osallistujamäärä on kasvanut joka vuosi. Viime vuosina iloisia osallistujia on ollut jo useita tuhansia.

Muita kilpailuja

Suomessa kesässä järjestetään tai on järjestetty edellisten lisäksi muiden muassa seuraavia kilpailuja: heinänheitto, mansikansyönti, rautakankikävely eli sauvakävely, jossa painavat rautakanget ovat sauvoina sekä alasti juostava nakujuoksu. Kisoja on myös voimakkaan mausteen chilinsyönnissä, ruohonleikkuriajoissa, muurahaispesässä istumisessa ja hyttysen metsästyksessä. Näitä «hauskoja” kilpailuja on vielä paljon muita. Ja joka vuosi suomalaiset keksivät uusi kisoja.

Menneisyydestä tulevaisuuteen

Kuka oli ensimmäinen historiassa mainittu suomalainen?

Suomi oli pitkään noin 1250-luvulta aina vuoteen 1808 asti osa Ruotsia.

Sen jälkeen Suomi oli osa Venäjää aina vuoteen 1917 asti, jolloin Suomesta tuli itsenäinen maa.

Tässä viimeisessä luvussa kerrotaan, miten Suomesta kehittyi itsenäinen valtio.

96 * Lalli vai Pietari Kaukovalta?

Kuka oli ensimmäinen historiassa mainittu suomalainen? Tästä kilpailee kaksi miestä:

talonpoika Lalli ja pappi Pietari Kaukovalta.

Lalli surmasi perimätiedon mukaan piispa Henrikin 1150-luvulla. Satojen vuosien ajan Lallia pidettiin historiallisena suomalaisena. Piispa Henrik oli tullut Suomeen käännyttämään omiin jumaliinsa uskovia suomalaisia kristinuskoon. Tarina kertoo, että piispa oli tullut Lallin taloon ja ottanut sieltä ilman lupaa ruokaa. Näin ainakin Lallin vaimo väitti. Kerrotaan myös, että piispa maksoi ruuastaan. Niin tai näin. Joka tapauksessa Lalli suuttui piispan vierailusta talossaan. Hän lähti ajamaan takaa piispaa ja surmasi tämän julmasti kirveellä Köyliönjärven jäällä.

Viime vuosina on osoitettu, että ei ole täyttä varmuutta, onko piispa Henrikiä ja Lallia edes ollut olemassa. Kertomus on vain hurskas tarina, jota papit levittivät, että suomalaiset uskoisivat kristinuskon jumalaan.

Näyttää vahvasti siltä, että Lalli häviää kilpailun ensimmäisestä historiallisesta suomalaisesta. Tämä on kova isku suomalaisille. Lalli on ollut vuosisatojen ajan suomalaisten sankari, vastarintamies, joka surmasi Suomeen saapuneen vihollisen. Voi surku!

On todennäköistä, että ensimmäinen todellinen historiankirjoituksessa mainittu suomalainen on pappi Pietari Kaukovalta. Pietari oli lähetystyötä tekevä pappi, joka toimi nykyisen Etelä-Viron suunnalla. Hänestä on yksi maininta Henrik Lättiläisen kronikassa. Kronikan mukaan Pietari teki Virossa lähetystyötä vuosina 1215-1226.

**97 * Suomi saa itsehallinnon**

Suomi oli pitkään noin 1250-luvulta aina vuoteen 1808 asti osa Ruotsia. Sen jälkeen Suomi oli osa Venäjää aina vuoteen 1917 asti, jolloin Suomesta tuli itsenäinen maa.

Vuonna 1801 Venäjän hallitsijaksi oli tullut keisari Aleksanteri I (ensimmäinen). Venäjä halusi valloittaa Suomen Ruotsilta ja hyökkäsi rajan yli Suomeen. Vuonna 1808 syttyi sota, jota on kutsuttu nimellä Suomen sota. Se käytiin Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä vuosina 1808-1809.

Ruotsi-Suomi hävisi sodan. Näin venäläisten valloitus onnistui, ja Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Näin Suomen sodan varsinainen historiallinen tulos oli Suomen erottaminen Ruotsista ja liittäminen osaksi Venäjää.

Valloituksen jälkeen pidettiin valtiopäivät Porvoossa vuonna 1809. Siellä järjestettiin Suonien hallinto Venäjän vallan alla. Suomi sai itsehallinnon eli suomalaiset saivat itse päättää asioistaan. Venäjän keisari Aleksanteri I oli kuitenkin myös Suomen hallitsija.

Aleksanteri I:n jälkeen Venäjän hallitsijaksi tuli Nikolai I. Hän rajoitti suomalaisten itsenäistä elämää. Nikolai I kuoli vuonna 1855. Hänen seuraajansa Aleksanteri II oli suomalaisille suosiollinen hallitsija. Hänen aikanaan suomalaisten elinolot kehittyivät.

Venäjän hallitsijaksi tuli vuonna 1894 keisari Nikolai II. Hänen aikanaan venäläiset halusivat liittää Suomen entistä kiinteämmin osaksi Venäjän valtakuntaa. Tätä ajanjaksoa on kutsuttu sortokaudeksi.

Kun sortokaudet alkoivat, suomalaiset eivät enää itse saaneet päättää asioistaan. Venäjän keisari määräsi, että suomalaisten miesten oli pakko mennä Venäjän armeijaan. Suomalaiset eivät saaneet enää kokoontua vapaasti, ja kaikkien oli pakko opiskella venäjän kieltä. Tästä suomalaiset eivät pitäneet. Suomessa alkoi voimistua ajatus täysin itsenäisestä Suomen valtiosta.

98 * Vaikea itsenäisyyden alku

Syksyllä vuonna 1917 Venäjän keisari syrjäytettiin ja lopulta hänet surmattiin. Jo itsehallinnon aikana Suomessa oli ollut vaaleilla valittu eduskunta. Nyt kun keisari ei enää ollut vallassa, eduskunta julistautui maan asioiden korkeimmaksi päättäjäksi.

Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Joulukuun 6. päivänä vuonna 1917. Nyt suomalaiset olivat vapaita ja saivat elää itsenäisessä maassa. Julistuksen hyväksymispäivä, 6. joulukuuta, vakiintui Suomen kansallispäiväksi eli itsenäisyyspäiväksi.

Vuosi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota, jonka osapuolina olivat punaiset työläiset ja porvarilliset valkoiset. Sisällissota oli julma sota. Siinä kuoli noin 37 000 suomalaista. Ihmisiä kuoli taisteluissa, mutta paljon myös niiden ulkopuolella. Sisällissota päättyi valkoisten voittoon.

Sisällissodan jälkeen alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen. Se ei ollut helppoa. Sodan jäljet vaikuttivat pitkään. Suomalaiset epäilivät toisiaan.

Suomesta tuli tasavalta. Maan korkein johtaja oli presidentti. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Stählberg. Ihmisten elämänolot paranivat vähitellen. Maanviljely kehittyi, ja elämä helpottui. Tosin köyhyys ja kurjuus eivät kokonaan poistuneet.

Kaupungeissa teollisuus lisääntyi. Asunnot paranivat. Joissakin asunnoissa oli jo vesijohto, sisävessa ja sähkövalo. Kaupunkeihin rakennettiin suuria kivitaloja puutalojen sijaan. Henkilöautot lisääntyivät. Junilla ja linja-autoilla pääsi matkustamaan paikasta toiseen. Puhelimet yleistyivät, joten monta asiaa sai hoidetuksi soittamalla.

Maailmalla alkoi 1920 luvun lopussa taloudellinen lamakausi. Se vaikutti myös Suomeen. Monet joutuivat työttömiksi, ja puute ruoasta ja jopa nälänhätä vaivasivat. Kaupunkien köyhimpiä varten perustettiin hätäapuasemia. Maalla monet velkaantuneet joutuivat myymään talonsa.

Pula aika loppui 1930 luvun puolivälissä ja hyvinvointi lisääntyi. Teollisuus kehittyi ja suomalaisille riitti työtä. Maanviljely tuotti suurempia satoja kuin koskaan ennen. Kenenkään ei tarvinnut nähdä nälkää. Suomalaisten elämä oli helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Kesälomat yleistyivät ja pitenivät parin viikon mittaisiksi. Ihmisillä oli aikaa myös nauttia elämästä!

**99 * Raskaat sota-ajat**

Vuoden 1939 aikana alettiin pelätä, että suuri sota syttyy Euroopassa. Suomessa vuoden 1939 kesä oli kuuma ja kaunis. Suomalaiset nauttivat siitä ja unohtivat Euroopan uhkaavan tilanteen. Suomalaiset eivät uskoneet, että sota syttyisi.

Toisin kävi. Saksa hyökkäsi Puolaan. Silloin Ranska ja Englanti lupauksensa mukaan tukivat Puolaa ja ryhtyivät sotaan Saksaa vastaan syyskuussa vuonna 1939. Toinen maailmansota oli syttynyt.

Neuvostoliitto halusi, että Suomi luovuttaisi sille maa-alueita. Suomalaiset eivät suostuneet vaatimuksiin ja neuvottelut katkesivat. Tilanne Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli erittäin jännittynyt.

Suomi oli siirtänyt sotilaita rajalle. Samoin Neuvostoliiton armeija oli valmiina sotaan. Suomessa mietittiin, mitä nyt tapahtuu? Syttyykö sota?

Suomalaisten pelot toteutuivat ja Sota alkoi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Sota päättyi rauhansopimukseen 13.3.1940. Sota kesti 105 päivää, talven ajan. Siksi sitä kutsutaan talvisodaksi.

Talvisodan aikana Suomen presidenttinä toimi Kyösti Kallio ja ylipäällikkönä marsalkka Mannerheim. Talvisodassa kaatui 21 396, katosi 1 434 ja haavoittui 43 557 suomalaista. Neuvostoliiton menetykset olivat noin 200 000 kaatunutta sekä noin 600 000 haavoittunutta.

Suomi hävisi sodan. Rauhansopimuksessa Suomi joutui luovuttamaan maa-alueita.

Talvisotaa seurasi jatkosota. Se alkoi 25.6.1941 ja päättyi 19.9.1944. Jatkosodan taistelut voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: Suomalaisten hyökkäys- ja valloitusvaiheeseen, asemasotavaiheeseen, jolloin molempien maiden joukot pysyivät paikoillaan ja sodan lopun suomalaisten torjuntataisteluihin, kun Neuvostoliitto oli aloittanut suurhyökkäyksen.

Aamulla 5. syyskuuta vuonna 1944 aseet vaikenivat kaikilla rintamilla. Raskas sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli viimein päättynyt. Suomi oli jälleen raskain ponnistuksin ja uhrauksin säilyttänyt itsenäisyytensä.

Jatkosotaa seurasi Lapin sota. Se alkoi 15.9.1944 ja päättyi 27.4.1945. Välirauhansopimus määräsi, että suomalaisten oli ajettava saksalaiset sotajoukot pois maasta.

Näin Lapin sodassa suomalaiset taistelivat Saksaa, entistä sotakumppania vastaan. Lapin sota oli tuhoamissotaa, jossa saksalaiset hävittivät lähes koko Lapin.

Jatkosodan ja Lapin sodan jälkeen alkoi maan uudelleen rakentamisen aika. Kuolleiden sotilaiden perheitä ja sodissa vammautuneita oli autettava. Pommituksissa kotinsa menettäneille oli rakennettava uusia asuntoja. Tavaroista oli puutetta.

100 * Kohti hyvinvointia

Suomi alkoi raskaiden sotavuosinen jälkeen opetella, miten voitaisiin toimia hyvänä naapurina Neuvostoliiton kanssa. Presidentti Juho Kusti Paasikiven aikana solmittiin Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus. Se tarkoitti sopimusta ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Vuonna 1955 Suomi hyväksyttiin myös YK:n eli Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi. Suomen asema itsenäisenä maana muiden maiden joukossa vahvistui.

Juho Kusti Paasikiven jälkeen presidentiksi valittiin Urho Kekkonen vuonna 1956. Hän oli presidenttinä kauan, yli 25 vuotta. Urho Kekkonen piti tärkeänä Suomen hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Hänen mielestään ne menivät kaikkien muiden asioiden edelle.

Euroopassa tapahtui suuria muutoksia 1990-luvulla. Ne vaikuttivat myös Suomeen. Neuvostoliitto hajosi. Latvia, Liettua ja Viro itsenäistyivät. Suomen naapurina oli nyt Venäjä.

Euroopan maat olivat tiivistäneet yhteistyötään. Siksi vuonna 1991 Euroopan yhteisö muutettiin Euroopan unioniksi eli EU:ksi. Suomesta tuli EU:n jäsen vuoden 1995 alusta.

Suomea kohtasi 1990-luvulla taloudellinen lama. Pahimmillaan yli 500 000 suomalaista oli työttömänä. Laman seurauksena moni suomalainen velkaantui ja menetti koko omaisuutensa. Työttömyys on vähentynyt hitaasti ja monelle perheelle se on tuottanut paljon vaikeuksia.

Vuoden 2000 presidentinvaaleissa Tasavallan Presidentiksi valittiin Tarja Halonen. Näin Suomi sai ensimmäisen kerran naispresidentin.

Euroopan unionin maat sopivat, että ne ottavat käyttöön yhteisen rahan, euron. Vuoden 2002 alussa euron otti käyttöön 11 Euroopan unionin jäsenmaata, niiden joukossa myös Suomi.

Suomen teollisuus on elänyt vaikeita aikoja 2010-luvun alussa. Etenkin perinteinen metsäteollisuus on joutunut sopeutumaan muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen. Tehtaita on suljettu, ja työntekijöitä on irtisanottu.

Sauli Niinistö valittiin presidentiksi vuonna 2012. Hän on Suomen 12. presidentti. Niinistöstä on kerrottu, että hän on järjestelmällinen ja pitkäjänteinen. Heti virkakautensa aluksi presidentti Niinistö nosti esiin nuorten syrjäytymisen. Hän esitti kaikille suomalaisille haasteen:

— Onko syrjäytyminen asia, joka liikuttaa minua, ja voisinko minäkin tehdä jotain?

Tuhansien järvien maan kekseliäs ja sisukas kansa

Suomen lempinimi «Tuhansien järvien maa”, kertoo hyvin puhtaista vesistä, luonnonrauhasta ja mittaamattomista mahdollisuuksista, mitä luonto tänään Suomessa ihmisille tarjoaa. Suomalainen kaunis ja puhdas luonto on nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa merkittävä arvo Suomelle. Pidetään huolta siitä, että myös tulevaisuudessa puhdas luonto on yksi Suomen menestystekijöistä.

Suomalaiset ovat kekseliäitä. Taide ja kulttuurielämä on vilkasta. Vihaiset linnut — Angry Birds on hyvä esimerkki uutta luovasta Suomesta.

Kun vielä tulevaisuudessa suomalaiset yhdistävät luovuutensa ja sisun, voimme suhtautua huoletta tulevaan.

Se tulee olemaan hienoja yllätyksiä täynnä. Suomalaisten historia on tarina selviytymisestä. Kylmästä ja karusta maasta Venäjän ja Ruotsin puristuksessa, Suomesta kehittyi itsenäinen valtio, joka tänään on yksi maailman rikkaimmista maista. Elämä on tullut mukavammaksi, mutta hyvinvoinnin kasvu on tuonut uusia ongelmia. Luonto ja ympäristö ovat saastuneet. Työtahti on kiristynyt, ja toisaalta kaikille ei aina ole riittänyt työtä. Suomalaisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Moni on jäänyt yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle, syrjäytynyt yhteisestä elämästä.

Suomella ja koko maailmalla on edessään suuria haasteita.

Suomeen tulee entistä enemmän muualta maailmasta maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä.

Tulevaisuus on aina epävarma. Suomen hyvän tulevaisuuden edellytyksenä on, että suomalaiset pystyvät ylläpitämään toimivan, demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan. Myös tulevaisuudessa, puutteista huolimatta, Suomi on edelleen hyvä maa asua ja elää. Hyvä Suomi!

Послать ссылку в: