Vanhemmat toivovat neuvolalta kaikkia sosiaalisen tuen muotoja: tietoa, käytännön apua ja vertaistukea.
Neuvolat tukevat ja ohjaavat perhettä lasten kasvatuksessa ja elämänhallinnassa. Perinteisesti neuvolassa on seurattu ensin odottavan äidin, sitten kasvavan lapsen kehitystä. On mitattu, punnittu ja rokotettu. Nykypäivän neuvola joutuu kuitenkin vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutokseen. Perheet ovat pienentyneet. Suku on usein hajallaan ja naapuriapu mennyttä aikaa. Lasten saamista siirretään ja ensisynnyttäjät ovat yhä iäkkäämpiä. Avioerot ovat yhä yleisempiä. Usein erotaan jo viiden ensimmäisen avioliittovuoden aikana, jolloin lapset ovat pieniä. On päihteiden käyttöä ja mielenterveyden ongelmia. Kunnat ovat leikanneet palveluitaan. Neuvoloissakin on supistettu määräaikaistarkastuksia. Kotikäyntejä ei enää tehdä.
On myönteisiäkin muutoksia. Isät osallistuvat lasten hoitoon selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Vanhempien koulutustaso on parantunut. Lasten hoidosta ja kasvatuksesta tiedetään enemmän kuin ennen. On uusia, parempia tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Alan ammattitaito on lisääntynyt kehittyneen tutkimuksen myötä.
Arvo Ylppö perusti ensimmäisen lastenneuvolan vuonna 1922 Helsingin Lastenlinnaan. Pyrkimyksenä oli vähentää imeväiskuolleisuutta. Alan uranuurtajia on myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Se perusti vuonna 1926 Wienin ja Kööpenhaminan esimerkkien innoittamana lastenneuvolan. Vuonna 1935 Suomessa oli jo parikymmentä neuvolaa.
Vuonna 1944 säädettiin laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista. Maksuton neuvola piti perustaa jokaiseen kuntaan. Se oli kaikille tarkoitettu. Samoilta vuosilta on peräisin äitiysavustus. Sodasta toipuva maa jälleenrakensi, asutti siirtolaiset, maksoi sotakorvauksia ja pystytti neuvoloita. Joka vuosi syntyi jopa 100 000 lasta.Viime vuosina syntyvyys on usein ollut alle 60 000. Se on tulevaisuutta ajatellen liian pieni.
Neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden ansiosta Suomessa on maailman alhaisin imeväiskuolleisuus. Äitiysneuvolat pitävät huolta äidin ja sikiön fyysisestä hyvinvoinnista. Ne valmentavat äitiä ja isää synnytykseen. Tavoitteena on turvata odottavan äidin ja vastasyntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys.
Jos raskaus on normaali, odottava äiti käy neuvolassa yleensä 12-15 kertaa. Näistä kerroista 2-3 on lääkärin vastaanottoja. Nykyisin ultraäänikuvaus tehdään yleensä kaikille 12-16. raskausviikon aikana. Jos odotusaikana on ongelmia, raskautta seurataan tiheämmin.
Synnytyksen jälkeen neuvolan terveydenhoitaja voi käydä lapsen kotona. Sen jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät neuvolan asiakkaiksi. Lastenneuvolan tehtävänä on seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Tarvittaessa lapsi ohjataan hoitoon muualle. Neuvolat tukevat perhettä kasvatuskysymyksissä ja muussakin elämänhallinnassa.
Suositusten mukaan alle 1-vuotiaat käyvät neuvolan terveystarkastuksissa kahdeksan kertaa vuodessa. 1-2-vuotiaat käyvät neljä kertaa vuodessa ja sitä vanhemmat kerran vuodessa. Lääkäri tarkastaa alle 1-vuotiaat 2-3 kertaa ja sen jälkeen joka toinen tai kolmas vuosi. Kun lapsi menee kouluun, hän siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin. Koulusta päästyä terveyskeskus huolehtii terveydenhoidosta. Ihmisen terveydenhoidon historiaa voidaan siis seurata koko elämän ajan.
Jokainen Suomessa asuva odottava äiti voi saada valtion maksaman äitiysavustuksen. Hän voi valita joko äitiyspakkauksen tai rahaa. Edellytyksenä on, että raskaus on kestänyt 154 päivää ja äiti on käynyt lääkärissä tai neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Ensimmäistä lastaan odottavat valitsevat lähes poikkeuksetta äitiyspakkauksen. Pakkauksessa on vauvan tarvitsemia perustarvikkeita: vaatteita ja vuodevaatteita. Laatikko, johon tavarat on pakattu, käy hyvin pienokaisen ensimmäiseksi vuoteeksi. Pakkauksen suosiota lisää se, että vastaavien tarvikkeiden hankkimiseen menisi 2-3-kertainen summa. Suomalainen äitiyspakkaus on saanut maailmanlaajuista huomiota.
Päivähoito on jokaisen perheen oikeus. Vanhemmat voivat valita alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen tai kunnallisen hoitopaikan. Kotihoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Tuen saamiseen ja sen suuruuteen vaikuttavat lapsen ikä ja sisarusten lukumäärä. Hoitolisä maksetaan perheen tulojen mukaan. Vuonna 1948 säädettiin lapsilisälaki. Se takaa kaikille perheille rahaa jokaisesta alle 16-vuotiaasta lapsesta.
Слова:
neuvola — консультация
vertaistuki — взаимная поддержка
imeväiskuolleisuus — младенческая смертность
uranuurtaja — пионер (в переносном смысле), первопроходец
äitiyspakkaus — набор для новорожденного
Свежие комментарии